Ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa kesällä, mutta ydinasevaltiot jättäytyivät ulkopuolelle. ICAN-kampanjalle Nobelin rauhanpalkinnon myöntänyt komitea huomautti, että ydinaseiden käytön uhka on nyt suurempi kuin se on ollut pitkään aikaan.

Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty ICAN-kampanjalle, joka taistelee ydinaseiden kieltämiseksi maailmanlaajuisesti. Nobel-komitean mukaan ICAN on ollut johtava toimija ydinaseiden vastaisessa taistelussa ja tuonut esille näiden aseiden käytön katastrofaaliset mahdolliset seuraukset.

Komitea huomautti, että ydinaseiden käytön uhka on nyt suurempi kuin se on ollut pitkään aikaan. Se nosti erikseen esille Pohjois-Korean, joka on tehnyt viime vuosina useita ydin- ja ohjuskokeita ja on uhkaillut naapureitaan ydiniskulla.

ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) pyrkii luomaan kansanliikkeen ja poliittista painetta kansainvälisen ydinkieltosopimuksen neuvottelemiseksi. Genevestä Sveitsistä johdettuun verkostoon kuuluu 468 järjestöä noin sadassa maassa. Joukossa on humanitaarisia järjestöjä, ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehitysjärjestöjä sekä rauhanjärjestöjä.

Helsingillä oli osansa järjestön synnyssä. Ydinaseita vastustavien fyysikoiden järjestö IPPNW päätti kokouksessaan vuonna 2006 Helsingissä ottaa ICANin ajamisen asialistalleen. IPPNW on saanut itsekin Nobelin rauhanpalkinnon.

Helsingillä oli osansa järjestön synnyssä. Ydinaseita vastustavien fyysikoiden järjestö IPPNW päätti kokouksessaan vuonna 2006 Helsingissä ottaa ICANin ajamisen asialistalleen. IPPNW on saanut itsekin Nobelin rauhanpalkinnon.

ICAN on pyrkinyt saamaan ydinaseille samanlaisen kansainvälisen kiellon kuin biologisille ja kemiallisille aseille tai maamiinoille ja rypälepommeille.

Tärkeä merkkipaalu ICANin ponnistuksissa oli, kun YK:ssa hyväksyttiin heinäkuussa ydinkieltosopimus. Sen takana oli 122 maata. Joukosta puuttuivat kaikki ydinasevaltiot: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Kiina, Ranska, Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel.

Suomi ja Ruotsi ovat samaten sopimuksen ulkopuolella. Suomi teki päätöksensä olla allekirjoittamatta sopimusta ”turvallisuuspoliittisen harkinnan pohjalta”. Suomi ei myöskään osallistunut neuvotteluihin, joissa sopimuksen sisältöä värkättiin.

Ulkoministeriö katsoi tuolloin, että sopimus, jossa ydinasevaltiot eivät ole mukana, ei konkreettisesti vähentäisi ydinaseista aiheutuvaa uhkaa.

Nobel-komitea vaati palkintoa myöntäessään, että nyt on aika saada ydinasevaltiot mukaan neuvotteluihin.

– Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myös kutsu näille valtioille, jotta ne aloittaisivat vakavat neuvottelut, joiden päämääränä olisi asteittainen, tasapuolinen ja tarkkaan valvottu maailman lähes 15 000 ydinaseen tuhoaminen, komitea lausui.

Suomessa vasemmistoliiton presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen haastoi tiistaina muut presidenttiehdokkaat tukemaan kansainvälistä ydinasekieltosopimusta.
ICAN aikoo jatkaa työtään, jonka tavoitteena on ydinaseeton maailma.

– Työmme ei ole tehty… se on tehty vasta kun ydinaseet ovat poissa, sanoi ICAN-johtaja Beatrice Fihn uutistoimisto AFP:lle aiemmin tällä viikolla.

Lähde: STT

Fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen palkintoseremonia pidetään Alfred Nobelin kuoleman muistopäivänä 10. joulukuuta Tukholmassa ja rauhanpalkintoseremonia Oslossa. Tukholman tilaisuus pidetään Tukholman konserttitalossa. Oslossa tilaisuus on pidetty vuodesta 1991 Oslon kaupungintalolla. Vuosina 1947–1990 tilaisuus järjestettiin Oslon yliopistolla ja sitä ennen Nobel-instituutissa.

Lähde: Wikipedia