”Kehitysyhteistyövaroilla voisi järjestää lahjakkaille kehitysmaiden opiskelijoille stipendejä Suomeen”

9.10.2017 klo 13:24 Uutiset Samuli Rissanen

Lukukausimaksut ovat vähentäneet ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia Suomeen. Erityisesti köyhimpien maiden lahjakkaiden opiskelijoiden arvellaan jättävän nyt tulematta. Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Tomi Kuosmanen ehdottaa kehitysmaiden lahjakkaille opiskelijoille stipendejä, jotka maksettaisiin kehitysyhteistyövaroista.

Lukukausimaksut ovat Maahanmuuttoviraston mukaan vähentäneet ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia selvästi. Suurin syy hakemusten vähenemiseen johtuu viraston mukaan todennäköisesti lukukausimaksujen käyttöönotosta EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille.

Muutos koskee 1.8.2017 alkaen opintonsa aloittaneita opiskelijoita, mutta se näkyy jo alkuvuoden oleskelulupahakemuksissa. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä yhteensä 4 355 opiskelijaa on hakenut oleskelulupaa Suomesta. Määrä on 23 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.

– Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt voisivat varmistaa, että Suomeen pääsisi lahjakkaita opiskelijoita, joilla muutoin ei olisi mitään mahdollisuutta ulkomailla opiskeluun.

Erityisesti lukukausimaksujen käyttöönotto on vähentänyt vietnamilaisten opiskelijoiden tuloa Suomeen: vietnamilaisia hakijoita oli tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä melkein 70 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Todennäköisesti lukukausimaksuista johtuen myös bangladeshilaisten, nepalilaisten ja pakistanilaisten hakijoiden määrä on vähentynyt selvästi viime vuoteen verrattuna.

– Lukukausimaksut aiheuttavat nyt sen, että köyhimmistä maista opiskelijoiden on vaikea tulla Suomeen opiskelemaan. Olen huolissani tästä, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja ja Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Tomi Kuosmanen kertoo.

Hän ehdottaa, että kehitysyhteistyövaroilla voitaisiin järjestää kehitysmaiden lahjakkaille nuorille stipendejä Suomeen. Stipendi kattaisi lukukausimaksut. Myös käytännön järjestelyissä kehitysyhteistyöjärjestöt voisivat olla mukana kentällä auttamassa.

– Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt voisivat varmistaa, että Suomeen pääsisi lahjakkaita opiskelijoita, joilla muutoin ei olisi mitään mahdollisuutta ulkomailla opiskeluun. Näitä eritysryhmiä ovat esimerkiksi köyhyydessä elävät tytöt ja vammaiset. Tämä olisi loistavaa kehitysyhteistyötä, Kuosmanen sanoo.

Vuonna 2017 suurin osa opiskelijoiden oleskelulupahakemuksista on kiinalaisten hakijoiden jättämiä (660 hakemusta). Toisella sijalla on Venäjä (527) ja kolmannella Vietnam (250).

Myös Japani (191) ja Yhdysvallat (177) ovat viiden kärkimaan joukossa. Japanin kohdalla hakijamäärät ovat pysyneet suurin piirtein samoina kolmen vuoden ajan, kun taas Yhdysvaltojen kohdalla lukuvuosimaksut näkyvät hakijamäärän vähenemisessä viime vuoteen verrattuna.