Hyvejohtajuuskouluttaja Santi Martínez: ”Johtajuus ei ole muiden käskyttämistä vaan omaa kehittymistä”

20.10.2017 klo 20:35 Uutiset Kristiina Kunnas

Hyvekouluttaja Santi Martínez luennoi johtajuudesta Kristillisdemokraattien puoluehallitukseen kerääntyneille päättäjille, jotka aloittivat kokousviikonlopun strategiaseminaarillaan eduskunnassa.

–  Käsitykseni johtajuudesta ei koske pelkästään työntekoa. Johtajuus on ympäri vuorokauden tapahtuvaa kehitystä. Johtajuus vastaa siihen kysymykseen, miten minä kehityn.

Martínez muistuttaa, ettei johtajuus ole managementtiä, jolla saadaan muut tekemään mitä heidän pitää tehdä. Se on leadershippiä, jossa johtaja kehittyy ja saa yhteisönsä kukoistavaan.

–  Suhde voi olla kukoistava tai manipuloiva. Johtajuus on erinomaisuutta.

Martínez avasi erinomaisuus-teesiään.

–­ Siihen kuuluvat tulosvastuu, tehokkuus,  tuottavuustulokset, etiikka ja innostus,  hän listasi.

– Pitää olla terveesti ylpeä siitä, mitä tekee.

Martínez muistutti, etteivät Äiti Teresa ja Nelson Mandela itkeneet ja urputtaneet, että miks mun pitää auttaa näitä köyhiä, ja että miks mun pitää olla täällä vankina.

Hyväjohtajuuden ajatusmalli on alun perin Alexandre Havardin. Hänen mukaansa hyveet ovat mielen, tahdon ja sydämen ominaisuuksia, josta luonteen vahvuus ja persoonan tasapainoisuus saavat lähteensä.

– Me olemme järki, tahto ja tunne, meidän persoonallisuutemme on näiden kolmen ominaisuuden summa. Järki ja tunteet kamppailevat keskenään, Martínez totesi.

En uskalla nostaa kättä, vaikka pitäisi kysyä neuvoa. Kylmä hiki tulee pintaan, punastun, änkytän ja tunnen itseni tyhmäksi. Rohkea ihminen pelkää joka päivä, mutta voittaa pelkonsa – rohkeus ei tarkoita pelottomuutta.

–  Kun kerran on tapa tehdä hyvää, niin se tapahtuu harjoittelulla: Kun teemme sitä samaa hyvää tekoa säännöllisesti, siitä tulee tottumus, tottumuksesta tulee taipumus, taipumuksesta tulee asenne ja asenteesta tulee elämäntapa.

– Jos kaiken lähtökohtana on sääntöetiikka ja  keskitymme liian paljon sääntöihin, ei hyveillä ole siinä yhtälössä mitään tekemistä.

Martínez otti esimerkin tottumuksen muuttumisesta elämäntavaksi.

–   Voimme olla temperamentiltamme ujoja, sellaisia tyypillisiä suomalaisia.

– En uskalla nostaa kättä, vaikka pitäisi kysyä neuvoa. Kylmä hiki tulee pintaan, punastun, änkytän ja tunnen itseni tyhmäksi. Rohkea ihminen pelkää joka päivä, mutta voittaa pelkonsa – rohkeus ei tarkoita pelottomuutta, Martínez vakuutti.

– Sitten kun olen saanut kerätyksi rohkeuteni ja kysynyt, nautin siitä, kun saan vastauksen. Ja kun tämä toistuu ja toistuu, totun siihen.

Martínez jatkoi vielä hyveiden erinomaisuudesta.

– Itsehillintä on paras ajanhallintasovellutus iPhonessa. Se leimaa persoonallisuuttamme, olemmeko sydämemme ja mielemme herroja. Nuo korvapuustit tuossa, minun on pysyttävä kaukana niistä, koska olen dieetillä. Enhän toki sano, että ne ovat pahoja tai paholaisesta. Päinvastoin: Ne ovat hyviä, mutta EI JUURI NYT minulle, kiitos.

– Kuinka moni pomo onkaan menettänyt auktoriteetin pikkujouluissa, kun on menettänyt itsehillintänsä.

Viisaus on Santi Martínezin mielestä hyvien päätösten tekemistä.

– Suurisieluisuus ja nöyryys, suuruuden kaipuu, ne ovat sitä, että olemme valmiita monimutkaistamaan elämäämme kauniin, hyvän tavoitteen edestä.

Santi Martínez kouluttaa hyvejohtajuudesta, jossa johtaja saa yhteisönsä kukoistamaan. ”Sotilaan veri tekee kapteenista suuren”, on yksi muistolauseista. (Kuva Kristiina Kunnas)

Martínez osui oivallisesti suomalaisten heikkoihin kohtiin – ja parhaisiin.

– Aitous ja rehellisyys ovat suomalaisten parhaat puolet, nöyristely ja kateus ne huonoimmat.

– Ylpeä ihminen ei palvele, vaan häntä palvellaan.

Yksi Martínezin väitteistä oli, että hyve auttaa meidät tietämään, mitä meidän pitää tehdä.

– Se löytää vastaukset kysymyksiin mitä minun on tehtävä, mitä minä voin tehdä, mistä minä pidän ja miksi minä teen. Se auttaa meidät pitämään oikeasta asiasta, velvollisuuden täyttämisestä.

Hyvä johtaja osaa varmistaa jatkuvuuden. Se ei tarkoita, että hän voisi pitää itseään tehtävänsä jälkeen korvaamattomana, vaan hänen olisi kyettävä varmistamaan, että menestys jatkuu.

– Hyvejohtaja osaa kysyä, miten toiminta jatkuu, jos häntä ei huomenna enää ole, Martínez muistutti.

Itsekeskeisyyden voittaminen on koko elämän mittainen haaste.

Martínez kuvaili erilaisia motivaatioita työn tekemiseen.

– Toinen sanoo panevansa tiilen tiilen päälle. Hän on ’vain töissä täällä’. Toinen on ylpeä siitä, että on rakentamassa katedraalia. Kaksi ihmistä samalla työmaalla, kaksi erilaista asennetta ja näkökulmaa.

Martínez uskoo, että nöyryyden – joka on jotain aivan muuta kuin nöyristely – avulla voimme löytää tehtävämme mielekkyyden ja mission.

– Suurisieluisuuden avulla voimme hioa sitä jalokiveä. Missio on palvelemista. Olemme olemassa, jotta palvelemme muita, ja kristillisdemokraatteina koko yhteiskuntaa.

Hänen mielestään nöyryys ja suurisieluisuus saavat meidät löytämään suuruuden muiden palvelemisessa.

– Sillä ajattelutavalla, että tavoittelemme erinomaisuutta muiden palvelemisessa, saamme muutosta aikaan!

– Meidän mottomme ei ole: Palvelen menestyäkseni. Meidän mottomme on: Menestyn palvellakseni.

–   Emme halua loistaa, vaan haluamme valaista, Santi Martínez päätti innostavan luentonsa.

 

”Johtajuus ei ole varattu vain valituille harvoille – se on jokaisen kutsumus.”

 

Santi Martínez

Syntyi Barcelonassa, asunut Helsingissä 17-vuotiaasta. Valtiotieteiden maisteri ja MBA. Kouluttanut lukuisia ihmisiä eri maissa, toimialoja, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja oppilaitoksia, julkisessa ja yksityissektorissa. Lempiaiheisiin kuuluvat onnellisuuden ja vapauden välinen yhteys sekä motivaatioon liittyvät kysymyksiin. Muita motivoivia asioita: hyvejohtajuus,  FC Barcelona, Lapin ruska ja Kenian taika.

Lue lisää: Providentia (täältä)

Kristillisdemokraattien puoluehallituksen strategiaseminaarin väki sai tutustua myös vasta uudelleen avattuun, jättimäisen remontin läpikäyneeseen Eduskuntataloon. Pääsihteeri Merja Eräpolku toimi oppaana. (Kuva Samuli Rissanen)