Huippututkimus on Suomelle elintärkeää

24.10.2017 klo 15:48 Pääkirjoitukset Esa Erävalo

Kahdeksan vuotta sitten suomalaisen yritysmaailman ja julkisen vallan panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (tki) lähes saavutti tavoitteena olleen 4% kansantuoteosuuden. Tuolta 3,8 % tasolta on tultu alas, ja ensi vuonna tki-toimintaan sijoitetaan vain 2,6% bkt:sta.
Nokian romahdus selittää osan pudotuksesta, mutta myös valtio vähensi radikaalisti rahoitustaan. Julkisen sektorin olisi päinvastoin pitänyt ymmärtää lisätä VTT:n ja Tekesin kautta rahoitusta niihin tutkimusprojekteihin, jotka ovat suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden kannalta elintärkeitä.

Merkittäviä mahdollisuuksia avaa esimerkiksi synteettinen biologia, jolla voidaan ”viherryttää” teollisuusprosesseja. Mikrobit voidaan muunnella siten, että ne kykenevät tehokkaasti muuttamaan esimerkiksi metsätähteet tai kompostoitavat jätteet teollisuuden tarvitsemiksi raaka-aineiksi, molekyyleiksi, joita ennen on tehty fossiilisesta öljystä tai maakaasusta. Näin säästyy energiaa ja raaka-aineita, ja torjutaan ilmastonmuutosta.

Tutkimustoimintaan on panostettava nyt, kun tiede kehittyy hurjaa vauhtia ympäri maailman. Ne yhteiskunnat, jotka ovat tutkimuksen kärjessä, korjaavat sen hedelmät.

Nyt on VTT:lle suunnattu yli 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituskauden alussa 2015. Kun tki-toiminnan tukemiseen osoitettiin vuoden 2015 talousarviossa 368 miljoonaa euroa, on siihen ensi vuonna enää 251 miljoonaa euroa. Tutkijoita on jouduttu irtisanomaan ja lupaavia tutkimussuuntia ei ole jatkettu.

Jotta saataisiin uusia kasvuyrityksiä ja työllisyyttä, on päinvastoin lisättävä rahoitusta. KD:n vaihtoehtobudjetti esittää tki-rahoituksen lisäämistä Tekesille ja VTT:lle sekä yliopistoindeksin jäädytyksen korjaamista. Olemme ratkaisevan tieteen ja tekniikan murroksen keskellä eikä meillä ole varaa pudota kansainvälisen kilpailun kärryiltä.