Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ja Ajataushautamo Kompassin yhteisessä seminaarissa kuultiin Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kokoomuksen perusturvamallit, Vihreiden perustulo sekä Kristillisdemokraattien Kannustava perusturva.

Vaikeaselkoinen, monimutkainen, byrokraattinen, joustamaton ja epäoikeudenmukainen. Nykyinen sosiaaliturva on joutunut ankaran kritiikin kohteeksi, sillä se ei ole kehittynyt eikä joustanut taloudellisten ja yhteiskunnallisten myllerrysten mukana.

Uudistuksiin pakottaa myös kansantalouden kestokyky, sillä erityisesti toimeentulotukeen ja asumistukeen on valunut yhä enenevässä määrin rahaa. Suomi on sosiaaliturvan kustannuksissa EU:n raskaassa sarjassa; enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen siihen satsaavat ainoastaan Ranska ja Tanska.

Viimeisin yritys uudistaa sosiaaliturvaa oli kymmenisen vuotta sitten asiaa työstänyt Sata-komitea, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Tosin selvityksen pohjalta saatiin aikaiseksi työttömän suojaosa, joka nykyisin on 300 euroa kuukaudessa. Sen voi tienata ilman, että muut etuudet pienenevät.

Nykyinen hallitus on käynnistänyt perustulokokeilun, mutta kristilisdemokraattisen eduskuntaryhmän ja Ajatushautomo Kompassin Perusturvan kehittämismallit-seminaarissa sen elinvoimaisuudesta ei vakuututtu. Iltaa emännöinnyt Sari Essayah arvioi, että arvalla valituille 2300 osallistujalle 560 euroa kuukaudessa takaava perustulo on heikohko tapa tutkia perustulomallia.

– Mikäli se toteutettaisiin sellaisenaan Suomessa, kustannus olisi arvioiden mukaan 12-15 miljardia eli kansallinen katastrofi. Sen kustantaminen merkitsisi merkittävästi nykyistä suurempaa veroprosenttia ansioihin, Essayah arvioi.

Hallituksen kokeilussa oleva ”puhdas perustulo” olisi kallis toteuttaa, mutta jäisi myös tasoltaan matalaksi.

Hänen mukaansa perustulo saattaisi lisäksi passivoida niitä, joille 560 euroa olisi riittävä summa olla tekemättä mitään eli esimerkiksi kotona asuville, alle 25-vuotiaille nuorille.

Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomi Simo Pinomaan mukaan hallituksen kokeilussa oleva ”puhdas perustulo” olisi kallis toteuttaa, mutta jäisi myös tasoltaan matalaksi. EK:n perusturvamallissa yhdistettäisiin sen sijaan vain kaksi sosiaalitukea: asumistuki ja toimeentulotuki.

EK:n perusturvan perusosa vastaisi siis nykyistä toimeentulotukea ja asumisosa Kelan myöntämään yleistä asumistukea ja toimeentulotuen asumisosaa.

– Perusosa olisi viimesijainen tuki. Asumisosa olisi tulovähenteinen siten, että työtulo leikkaisi sitä kevyemmin kuin muut tulot.

Puolueista Vihreät on kannattanut perustuloa. Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kertoo, että Vihreiden mallissa perustulolla korvattaisiin vähimmäisetuudet, joista suurin osa on tällä hetkellä hyvin samantasoisia.

Vihreiden mallissa kaikille käteen jäävä veroton tulo olisi samaa suuruusluokkaa kuin hallituksen perustulokokeilussa eli 560 euroa kuukaudessa. Perustulo kuitenkin vähenisi verotuksen välityksellä progressiivisesti niin, että keskimääräistä suuremmilla tuloilla perustulo olisi verotettu jo kokonaan pois.

Alanko-Kahiluoto uskoi, että malli kannustaisi työhön, toisin kuin nykyinen toimeentulotuki.

– Siitä on muodostunut köyhyysloukku, katiska, josta on vaikeampi päästä pois.

Kokoomuksen mallissa täysin vastikkeetonta perustuloa ei maksettaisi lainkaan. Kokoomuksen poliittinen suunnittelija Lauri Skönin mukaan vastikkeellinen, osallistumista vaativa perustulo voisi rakentua esimerkiksi negatiivisen tuloveron periaatteelle.

– Määritettäisiin minimi, eräänlainen nollapiste, ja jos tulot jäävät sen alle, veroa ei menisi lainkaan, Skön kertoo.

Kokoomuksen mallissa elinkustannuslisä voisi korvata yleisen asumistuen.

Kristillisdemokraattien Kannustava perusturva on sekoitus Iso-Britanniassa kokeilussa olleesta ja rohkaisevia tuloksia saavuttaneesta Universal Credit-mallista sekä saksalaisesta Hartz-reformista.

Kannustavassa perusturvassa on yhdistetty elämisen ja asumisen tuet, mutta harkinnanvarainen tuki säilyisi rinnalla. Kristillisdemokraattien malli edellyttää kansallisen tulorekisterin käyttöönottoa, joka onkin tuloillaan. Tulorekisteristä löytyisi ajantasaiset tiedot suomalaisten saamista palkkatuloista ja sosiaalietuuksista.

Puoluesihteeri Asmo Maanselän mukaan Kannustava perusturva vähentäisi kannustinloukkuja ja tekisi työnteosta kaikissa oloissa kannattavaa. Yhdessä tulorekisterin käyttöönoton kanssa se vähentäisi myös etuuksien takaisinperintää. Tällä hetkellä Kela perii takaisin sosiaalietuuksia 121 miljoonan euron edestä 110 000 suomalaiselta.

Saksan mallista Kannustavaan perusturvaan periytyy ”minijobs”-järjestelmästä tuttu 450 euron suojaosa. Kristillisdemokraattien malliin tulisi Saksasta myös työttömiä aktivoivampi ote.

– Saksan mallissa on otettava 3 kuukauden sisällä tuen myöntämisestä vastaan työtä, jonka korvaus vastaa vähintään 60 prosenttia aiemmasta palkasta, Maanselkä sanoo.