Kristillisdemokraattien peruslähtökohta on, että jokaisen jäsenmaan on kannettava EU:ssa oma vastuunsa yhteiskuntansa kehittämisestä. Ryhmä pitää hyvänä sitä, että liittovaltiokehitystä yritetään jarruttaa.

– Kehotamme hallitusta olemaan siinä johdonmukainen ja tiukka, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi  eduskunnassa, joka sai tänään pääministerin ilmoituksen Suomen ajankohtaisesta EU-linjasta.

Pääministerin Juha Sipilän ilmoituksen taustalla on Euroopan komission puhemies Jean-Claude Junckerin Euroopan parlamentissa syyskuussa pitämä puhe EU:n tulevaisuudesta. Junckerin puhe sisälsi likipitäen kaikki liittovaltiokehitystä vahvistavat elementit.

Essayah`n mukaan erityisen huonoja ovat sellaiset esitykset, joissa pyritään yhteisvastuullisiin velkoihin ja suurempaan EU-budjettiin. Se ei kannusta rakennemuutoksiin ja tulee nettomaksajamaille kalliiksi.

Emme kannata määräenemmistöpäätösten lisäämistä, emme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, saati sosiaalisissa ja veroasioissa.

–  Yhteistyö on tärkeää, mutta emme kannata määräenemmistöpäätösten lisäämistä, emme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, saati sosiaalisissa ja veroasioissa. Sosiaalisten oikeuksien julistus ei saa johtaa sosiaaliturvassa, eläkejärjestelmistä nyt puhumattakaan, yhteisvastuuseen, hän sanoo.

Essayah`n mielestä Sipilän hallituksen linja lipsuu, kun se yrittää tasapainoilla EU-kannassaan. Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä sitä, että liittovaltiokehitystä yritetään johdonmukaisesti ja tiukasti jarruttaa.

– Tuemme hallitusta, kun se vastustaa ehdotuksia eurooppalaisesta valtiovarainministeristä ja EU-budjetin noin prosentin osuudesta bkt:sta, jota ei brexitin varjolla tule nostaa.

Essayah´n mukaan tiukoilta näyttävät ehdot monessa muussa asiassa kuitenkin kätkevät sisälleen mahdollisuuden antaa periksi neuvotteluissa.

–  Esimerkiksi yhteisen talletussuojaan siirtymisen kriteerit ovat epäselvät ja riskit suuret. Hallitus valitettavasti hyväksyy euroalueen erillisen budjettilinjan, ja sen kautta Suomen nettomaksuosuuden ”kohtuullisen” kasvattamisen.

Essayah hämmästelee niin ikään, mihin uusia velkajärjestelymekanismeja halutaan.

– Aiemmin ainakin olemme vastustaneet Kreikan velkojen mitätöintiä. Nyt annetaan mahdollisuus tehdä EVM:stä troikan osapuoli ja velkajärjestelyviranomainen, Essayah kritisoi.

Hallituksen kannan ristiriitaisuutta kuvaa hänen mielestään sekin, että valuuttarahastoksi muuttuva EVM olisi juuri sellainen yhteisvastuullinen rahasto, jota periaatteessa vastustetaan.

Hallituksen EU-linjauksista löytyy hyvääkin. Essayah’n mukaan sellaisia ovat esitykset yhteistyöstä, joka hyödyttävät kaikkia, kuten turvallisuuspolitiikassa poliisi-, raja- ja tiedusteluyhteistyö sekä puolustusyhteistyö esimerkiksi suunnittelussa ja puolustusvälinehankinnoissa.

Pienelle vientivetoiselle jäsenmaalle EU:n kaavaillussa kehityksessä on hyviä ja huonoja puolia. Avoimet markkinat, jotka toimivat selkeillä säännöillä, ovat hyvä asia. Edistyminen digitaalisissa sisämarkkinoissa on Essayah’n mielestä erinomaista.

– Emme halua sellaisia tullimuureja, joita britit nyt pelkäävät, vaan päinvastoin kaupan esteiden poistamista myös kolmansiin maihin EU:n vapaakauppasopimusten avulla, kunhan ne on oikeudenmukaisesti laadittu.

– Markkinaehtoisella työnjaolla ja yhteistyöllä saadaan lisää tehoa ja reiluutta, kun säännöt ovat kaikille samat.