KD:n Simo Korpela Kuntaliiton valtuuston syysistunnossa: ”Kunnat, maakunnat ja Suomi voivat juuri niin hyvin, kuin niiden yksityiset asukkaat”

24.11.2017 klo 08:38 Uutiset Kristiina Kunnas

Kristillisdemokraatit muistutti Kuntaliiton valtuuskuntaa, että sen tavoittelema Onnistuva Suomi tehdään lähellä. – Kestävä tulevaisuus voidaan luoda vain asukkaiden yhdenvertaisuuden ja sukupolvet ylittävän oikeudenmukaisuuden perustalle, Simo Korpela sanoi KD:n puheessa.

Kuntaliiton ylin päättävä toimielin on valtuusto. Valtuusto valitsee hallituksen sekä hyväksyy liiton talousarvion ja tilinpäätöksen. Kuntien edustajista koostuvassa liiton valtuustossa on 76 jäsentä.

Kuntaliiton valtuusto valitaan joka neljäs vuosi jäsenäänestyksellä.  Seuraava valtuuston vaali pidetään vuoden 2017 lopulla.

Syysistunto oli koolla keskiviikkona ja torstaina 22.–23. marraskuuta. Kristillisdemokraattien edustajista osallistuivat Simo Korpela Porista sekä Jorma Jussila Kangasalta, Luodon Sven Grankulla oli estynyt.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen piti porilaiskaupunginvaltuutettu Korpela.

Kuntaliiton strategian visio vuosille 2017-2021 on oikeassa. Se tekeminen vain alkaa vielä alempaa, kuin toimintasuunnitelmassa läheisyysperiaatetta käsiteltäessä on mainittu. Yksityisten ihmisten hyvinvointi ja tasa-arvoinen kohtelu palveluissa on se mittari joka lopulta määrää onnistumisen.

Korpela muistutti, etteivät kunta, maakunta tai Suomi voi voida paremmin kuin sen yksityiset asukkaat.

– Paikallisyhteisöt, kunnat, maakunnat ja Suomi voivat juuri niin hyvin, kuin niiden yksityiset asukkaat. Toimintasuunnitelmassamme todetaan aivan oikein, että kestävä tulevaisuus voidaan luoda vain asukkaiden yhdenvertaisuuden ja sukupolvet ylittävän oikeudenmukaisuuden perustalle, Korpela sanoi.

Suurella osalla kasvavaa vanhusväestöämme ei ole osaamista eikä käytännön mahdollisuuksia hoitaa asioitaan netin kautta.

– Haja-asutusalueen ihminen tai mökin mummo ei saa jäädä jalkoihin, kun maakuntauudistus etenee. Teknologian paraneminen toki avaa uusia huikeitakin näköaloja sote-puolen ratkaisuihin. Sen kehittämiseen on satsattava. Pitää kuitenkin tiedostaa, että esimerkiksi suurella osalla kasvavaa vanhusväestöämme ei ole osaamista eikä käytännön mahdollisuuksia hoitaa asioitaan netin kautta. Kun lisäksi muistetaan, että yksinäisyys on vanhusten suurimpia ongelmia, on tunnustettava, ettei kone voi korvata läsnä olevaa ihmistä.

Korpela totesi, että askeleen edellä -asenteessa on usein vaaransa.

– Maamme hallitus on ollut kerta toisensa perään askeleen edellä, kun maakuntauudistusta on valmisteltu. Harha-askeleen edellä olo ei ole kuitenkaan ole viisautta, mutta asiantuntijatahojen kuuleminen, ennakointi ja harkitut kokeilut ovat.

– Sudenkuopan reunalta ei kannata ottaa askelta edelle, vaikka olisi kuinka kova kiire, Korpela tokaisi.

Korpelan mielestä maakuntauudistuksen lainsäädännön loppuvaiheissa ja uudistusta käytäntöön pantaessa Kuntaliiton virkamiesten ja asiantuntijoiden panosta kaivataan kaikilla sektoreilla.

– Juuri nyt pitää myös kuntien edunvalvojan äänen olla selkeästi kuultavissa.

Tulevaisuuden haaste Korpelan mukaan on Kuntaliiton mahdollinen ja sinänsä toivottava rooli sekä kuntien, että maakuntien edunvalvojana.

– Ristiriitatilanteilta ei ehkä aina voi välttyä, mutta uskomme, että haasteisiin kyetään vastaamaan.

Valittujen edustajien pitää jatkossa mieltää olevansa koko maakuntansa asialla.

– Maakunnan asema alueensa kehittäjänä ja palvelijana edellyttää tasapuolisuutta eri kuntien välillä. Uusien suuren toimivallan omaavien maakuntavaltuustojen valtuutetut tulevat todennäköisesti olemaan suurelta osin isojen paikkakuntien väkeä. Tällöin on oleellisen tärkeää, että valitut mieltävät olevansa koko maakunnan edustajia. Kuntaliitto toteaa toimintasuunnitelmassaan halunsa tukea maakuntavaaleja ja viestiä maakunnallisen demokratian merkityksestä. Demokratian toteutumisen arvoa ei koskaan korosteta liikaa.

Korpela kritisoi Kuntaliiton valtuuston muuttumista valtuuskunnaksi.

– Vielä tämän hetkisen kuntaliiton valtuuskunnan poliittinen jakauma on määräytynyt puolueiden vastaavassa kuntavaalissa saamien ääniosuuksien mukaisesti. Pian valittava uusi valtuuskunta ei enää täytä tätä kriteeriä. Uutta valintatapaa korjaava tasauspaikkajärjestelmä antanee pienille puolueille osan järjestelmämuutoksessa viedyistä paikoista takaisin, mutta ei kaikkia.

Tulevaisuudessa tasauspaikkojen määrää pitää lisätä niin, että valtakunnallinen kuntavaalin tulos vastaa mahdollisimman tarkoin paikkajakaumaa. Myös tässä on kyse demokratian toteutumisesta. Maakuntauudistuksen jälkeen kuntien suurin toimiala on sivistys. Me Kristillisdemokraatit pidämme erittäin suuressa arvossa toimintasuunnitelmamme kannanottoa eri asteisen koulutuksen puolesta. Se takaa ”Onnistuvan Suomen” elinvoiman, Korpela totesi.

 

Kuntaliiton valtuusto muuttuu valtuuskunnaksi 2018

Kuntaliiton ylin toimielin on vuodesta 2018 alkaen valtuuskunta. Valtuuskunta pitää järjestäytymiskokouksen 15.2.2018, kevätkokouksen 23.-24.5.2018 ja syyskokouksen 21.-22.11.2018.