Kristillisdemokraattien Peter Östman arvioi, että hallituksen nykyinen kompromissi sote-uudistuksesta ei täytä uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Valinnanvapaudesta on tullut sote- ja maakuntauudistuksen heikoin lenkki.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mielestä hallituksen nykyinen malli ei tule täyttämään sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita kuten terveyserojen kaventamista, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantamista ja kustannusten hillitsemistä.

Valinnanvapausmalli on sote- ja maakuntauudistuksen heikoin lenkki. Malliin tarvittaisiin merkittäviä muutoksia, jotta se lisäisi kansalaisten valinnanvapautta, eikä pikemminkin kaventaisi sitä tulevaisuudessa.

Hallituksen nyt esittämät linjaukset valinnanvapauden toteuttamisesta antaisivat Östmanin mukaan liian suuret mahdollisuudet alueellisten keskittymien muodostumiselle ja uhkaisivat siten kansalaisten todellista valinnanvapautta.

– Valinnanvapauden toteuttaminen edellyttää toimivia markkinoita ja todellisten kilpailevien vaihtoehtojen olemassaoloa, Östman muistuttaa.

Puolustamme kansalaisten valinnanvapautta ja kannatamme sen asteittaista laajentamista.

KD:n eduskuntaryhmä on lähtökohtaisesti suhtautunut sote-uudistukseen rakentavalla tavalla.

– Olemme pyrkineet edesauttamaan sen toteutumista. Huolemme uudistuksen suunnasta on kuitenkin todella suuri tällä hetkellä, Östman kertoo.

Suurin huolenaihe koskien hallituksen sote-linjauksia liittyy Östmanin mukaan integraation tavoitteesta luopumiseen. Kokonaisvastuuta sote-palveluista ei edelleenkään saada saman katon alle. Pilkkoutuvat hoitoketjut heikentävät runsaasti palveluja tarvitsevien kansalaisten tilannetta ja tuovat lisää kustannuksia, kun asiakasta pompotellaan luukulta toiselle, nyt vain yksityisen ja julkisen palvelutuottajan välillä.

– Pahimmillaan asiakas putoaa luukkujen väliin. Henkilöresursseja, lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan enemmän. Resursseja pitäisi myös siirtää hyvinvointia vahvistaviin ja ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin.

Hallituksen sote-uudistuksen esittelykalvoissa valinnanvapautta on koko ajan kuvattu rahamäärällä. ”Valinnanvapaus” onkin oikeasti se 5,8 miljardin euron rahamäärä, jolla hallitus haluaa verovaroin rahoittaa yksityissektorilla tapahtuvaa toimintaa.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kirjoitti blogissaan, että sote-uudistus johtaa kiireelliseen hoitoon kohdennettujen resurssien supistumiseen, kun lääkäreitä siirtyy hoitamaan ”valinnanvapauspotilaita”.  Sen sijaan valinnanvapaus ei tule merkitsemään hoitojonojen poistumista. Jonotus vain siirtyy Lehtosen mukaan terveydenhuoltojärjestelmässä paikasta toiseen.

Östman muistuttaa, että sote-uudistuksessa alkuperäisinä tavoitteina olivat sujuvat palveluketjut integraation kautta ja painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin sekä kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

– Nyt sote-uudistuksessa palvelut hajaantuvat ja riski kustannusten merkittävälle kasvulle on todellinen. Hallituksen tulee palata uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin.

– KD eduskuntaryhmä on jatkuvasti korostanut, että hallitus nostaisi asiakkaan, eli kansalaisen ja päätavoitteet keskiöön ja ottaa uudistuksen lähtökohdaksi jälleen yhdenvertaisuuden, integraation ja sen myötä saavutettavat säästöt.