Suomen koulutusjärjestelmä, kansalaisaloite ja Eduskuntatalon peruskorjaus kiinnostivat torstaina 7.12. eduskunnassa vierailleita Tanskan parlamentin puhemiehiä.

Puhemies Pia Kjærsgaard ja varapuhemies Kristian Pihl Lorentzen toivat eduskunnalle ja Suomelle myös itsenäisyyden 100-vuotislahjoja.

Tanskan kansankäräjien lahja Suomelle oli talvisodan tanskalaisille vapaaehtoisille omistettu muistokivi, joka on pystytetty Hietaniemen hautausmaalle.

Tanskan kansankäräjien lahja Suomelle oli talvisodan tanskalaisille vapaaehtoisille omistettu muistokivi, joka on pystytetty Hietaniemen hautausmaalle. Talvisotaan ilmoittautui yli tuhat tanskalaista vapaaehtoista, jotka sijoitettiin ensin Ouluun ja sitten Loviisaan. Pääjoukot eivät ehtineet taisteluihin, mutta pieni ryhmä lentäjiä osallistui taisteluihin maaliskuussa 1940. Neljä tanskalaista lentäjää kuoli ja kaksi muuta vapaaehtoista haavoittui vakavasti.

Tanskassa järjestettiin talvisodan aikana Suomen hyväksi myös keräys, jonka tuotolla Suomeen voitiin muun muassa perustaa tanskalainen kenttäsairaala ja varustaa sitä varten ambulanssi.

”Syvästi liikuttuneina seisomme tämän muistokiven äärellä. Se kertoo, miten tanskalaiset ottivat Suomen asian omakseen. Olemme ikuisesti kiitollisia tanskalaisille vapaaehtoisille ja koko Tanskan kansalle”, eduskunnan puhemies Maria Lohela totesi kiitossanoissaan Hietaniemessä.

Iloisemmissa merkeissä otettiin eduskunnassa vastaan Danmarks-Samfundetin eduskunnalle lahjoittama Tanskan lippu.

– Lipun alla kukaan ei ole koskaan yksin vaan aina osa maataan ja sen historiaa. Tanskassa liputetaan aina, kun ihmiset ovat iloisia tai juhlivat jotain. Tämän tavan me suomalaiset voisimme oppia teiltä – liputus ei ole velvollisuus vaan oikeus tuoda esiin iloa ja ylpeyttä omasta maasta, Lohela lausui.

Satavuotislahjojen luovutusten lisäksi Tanskan puhemiesvaltuuskunta kävi poliittiset keskustelut eduskunnan varapuhemiesten Mauri Pekkarisen ja Arto Satosen sekä eduskuntaryhmien edustajien kanssa. Tanskalaisia kiinnosti suomalaisten menestys koulutuksen laatua mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa, eduskunnan peruskorjaus ja kansalaisaloite, joka on tulossa käyttöön Tanskassa vuoden 2018 alussa.

Keskusteluissa käsiteltiin myös ajankohtaisia Euroopan unionin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.

Eduskuntatalon vastikään valmistuneessa peruskorjauksessa tanskalaisia kiinnosti, eivätkö ihmiset ole olleet kiukkuisia peruskorjauksen kustannuksista. Varapuhemies Mauri Pekkarinen kertoi, että ainakin eduskunnan avointen ovien päivänä kansalaisilta saatu palaute oli lähes kauttaaltaan positiivista.

– Peruskorjaus tehtiin vaihe kerrallaan ja me pysyimme budjetissa. Tähän taloon käytettiin paljon rahaa silloin, kun Suomi 1920-luvun lopulla oli vielä hyvin köyhä maa. Nyt nähdään, että meidän velvollisuutemme on pitää huolta tästä arvokkaasta perinnöstä myös tulevia sukupolvia varten, Pekkarinen kertoi.

Kansalaisaloitetta sekä suomalaiset että tanskalaiset pitivät hyvänä uudistuksena, koska se nostaa kansalaisille tärkeitä asioita keskusteluun ja lisää ihmisten mielenkiintoa poliittiseen vaikuttamiseen.

– Ainoa ongelma on ollut, että jotkut kansalaisaloitteista ovat käsitelleet asioita, joihin eduskunnalla ei ole päätösvaltaa. Esimerkiksi aloite siitä, että Suomi luopuisi kellojen siirtämisestä kesäaikaan sai eduskunnassa laajan tuen, mutta valitettavasti emme voi ilman EU:n lupaa sitä tehdä, Satonen havainnollisti.