”Israelissa totuttu uskontojen vuoropuheluun”

1.1.2018 klo 09:00 Uutiset Kristiina Kunnas

Juha-Pekka ja Hanna Rissanen ovat palaamassa Israeliin viidentoista kotimaan vuoden jälkeen. Immanuel-kirkko Tel Avivissa tuli tutuksi jo 1990-luvulla, ensimmäisellä työkaudella. Israel on jälleen herkässä tilanteessa.

Joulukuun alussa Israel nousi taas kerran uutisoinnin kärkiotsikoksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi, naapurimaiden ja palestiinalaisten vastustelusta huolimatta.

– Molempien osapuolien kunnioittaminen on tässä polarisoituneessa tilanteessa tärkeää. Israelin asema on sellainen, ettei täysin yksioikoista kantaa voi olla, toteaa Juha-Pekka Rissanen.

Hän muistuttaa, että äänestäjilleen tiettyjä asioita luvannut Trump pitää nyt lupauksistaan kiinni.

– Hän ajattelee omia kannattajiaan ja tukijoitaan, ja haluaa näyttää, että pitää sanansa, Rissanen arvioi.

– Iranista on tullut alueella todellinen, iso uhka. Hamas ja Hizbollah ovat reagoineet kärkevästi. Siellähän on ääriajattelua, jonka mukaan Israelia ei edes saisi olla olemassa, Rissanen jatkaa.

Iranista on tullut alueella todellinen, iso uhka. Hamas ja Hizbollah ovat reagoineet kärkevästi. Siellähän on ääriajattelua, jonka mukaan Israelia ei edes saisi olla olemassa.

Mutta Rissasen pariskunta ei lähde Israeliin politikoimaan, vaan lähetysyhdistys Kylväjän läheteiksi Tel Aviv-Jaffaan Immanuel-kirkon seurakuntaan.

Immanuel-kirkko on Rissasten tuleva työpaikka, tuttu jo aiemmalta työkaudelta 1990-luvulta. Jaffa eli Joppe on Joonan tapahtumien raamatullinen paikka. Siellä Pietari myös näki näkynsä oleillessaan nahkuri Simonin luona, mistä kerrotaan Apostolien tekojen 10. luvussa.

Perinteiseen kirkkorakennukseen kokoontuu eri kieliryhmiä.

– Emme me ole siellä trakuja jakamassa, Rissanen naurahtaa.

Avoin kirkkorakennus kuitenkin vetää ihmisiä puoleensa. Konserteissa käy väkeä. Kirkosta jaetaan Raamattuja ja muuta kirjallisuutta luettavaksi.

Juha-Pekka ja Hanna palaavat työntekijöiksi seurakuntaan, jossa työskentelivät jo 1990-luvulla ensimmäisellä kaudellaan.

– Messiaanisilla on ollut juutalaisessa yhteiskunnassa rankka asema. He eivät ole ikään kuin tarpeeksi kristittyjä kristityille eivätkä tarpeeksi juutalaisia juutalaisille.

Rissanen kertoo, että muiden suhde messiaanisiin saattoi olla hyvinkin jännittynyt aiemmin, esimerkiksi vielä 1970- ja 80-luvuilla.

– Nyt heitä arvostetaan kunnon kansalaisina, sillä he pitävät asepalvelusta tärkeänä kansalaisvelvollisuutena, ja ovat monet hyvin menestyneitä ja muutenkin hankkineet kunnioitusta yhteiskunnassa.

Rissanen sanoo, että Israelissa on totuttu uskontojen vuoropuheluun.

– Ehkä on turhan leimaavaa käyttää papinpukua kirkon ulkopuolella, mutta kirkossa sisällä haluan sitä pitää, hän kertoo.

Rissaset palaavat viidentoista vuoden jälkeen kutsumuksensa maahan. Lähetysyhdistys Kylväjän lähettäminä heillä on aluksi edessään kahden vuoden rupeama.

Suomen-vuosien aikana nelilapsisen perheen nuorimmatkin ovat täysi-ikäistyneet ja lähteneet opiskeluihin ja omilleen.

Juha-Pekka Rissanen sai innostuksen Pyhään maahan nuorena lukiolaisena. Kummitäti lahjoitti hänelle matkan Israeliin, ja ylioppilaaksi tulon jälkeen nuorukainen lähti myös kibbutsi-jaksolle.

Hanna puolestaan oli jo lukioikäisenä vanhempiensa mukana Israelissa ja kirjoitti siellä heprean kielellä ylioppilaaksi. Juutalaislähetystyö ja Israelin merkitys olivat tulleet tärkeiksi Suomen Raamattuopistolta, jonka johtajana Hannan isä Seppo Norjanen toimi. Israelissa Norjaset olivat Suomen Lähetysseuran lähetteinä.

– Innokkain ja odottavin mielin olemme lähdössä.