Koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan

11.1.2018 klo 10:06 Uutiset Samuli Rissanen

THL:n ja Sitran tutkimus luo kuvan syrjäytymisen yhteiskunnallisista kustannuksista ihmisen elinkaaren mittaan. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

– Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei.

Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

– Suomi on edelläkävijä rekisteritiedon hyödyntämisessä. Laadukkaita rekisteriaineistoja hyödyntämällä voidaan luotettavasti arvioida eri väestöryhmien palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari.

Laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Ne ovat vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset.

Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

– Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset, korostaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Summa on minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.