Äitiyslaki on eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltävänä ensi viikosta lähtien. Eutanasia-kansalaisaloitteen kuulemiset alkavat helmikuun aikana sosiaali-ja terveysvaliokunnassa.

Istuntotauolta palaavan eduskunnan työ käynnistyy todenteolla ensi viikolla, ja eduskuntaryhmät ovat hioneet omia strategioitaan talvikokouksissa ja puoluehallituksissa.

Kristillisdemokraattien politiikan kevättä puoluehallitukselle avannut kansanedustaja Antero Laukkanen kertoi, että helmikuun aikana luvassa on ainakin kristillisdemokraateille tärkeiden äitiyslain ja eutanasia-kansalaisaloitteen käsittelyt.

– Tavoitteena on ollut, että rahankeräyslaki saadaan sellaiseksi kuin se Päivi Räsäsen ministerikaudella linjattiin

Äitiyslaki on Laukkasen oman valiokunnan eli eduskunnan lakivaliokunnan listoilla ensi viikosta lähtien.

Eutanasia-kansalaisaloite on puolestaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan asialistalla, ja kuulemiset alkavat niin ikään helmikuussa.

Laukkanen antoi tunnustusta lääkärikansanedustajakollegoille Sari Tanukselle ja Päivi Räsäselle, jotka ovat antaneet omaa asiantuntemustaan ja näkemystään aiheen eduskuntakäsittelyn aikana.

Kansanedustaja Antero Laukkasen mukaan puolueessa on muutenkin tapahtunut ryhtiliike viime vuoden aikana. Ammattimaisuus on parantunut, puolueen ohjelmista on saatu jakoon kansantajuiset lyhytversiot ja eduskuntaryhmän jäsenten välinen työnjako ja yhteistyö on hyvällä tolalla.

– Kaikki edustajat eivät kykene seuraamaan kaikkia asioita, joten työnjako on tarpeen, Laukkanen muistuttaa.

Työnjaon perusteella sosiaali- ja terveyspolitiikka, kuten sote, on ollut esimerkiksi lääkärikansanedustajien leipälaji.

Toisaalta talous- ja verotuskysymykset sekä Israeliin ja Lähi-idän problematiikkaan liittyvät asiat ovat olleet etenkin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin harteilla.

Yhteistyö on kuitenkin laajaa. Muun muassa uskonnollisia yhteisöjä koskeva rahankeräyslaki on ollut entisen sisäministerin Päivi Räsäsen ja lakivaliokunnassa vaikuttavan Antero Laukkasen työn alla.

– Tavoitteena on ollut, että rahankeräyslaki saadaan sellaiseksi kuin se Päivin ministerikaudella linjattiin, Laukkanen kertoo.

Yhdistyspohjaisten seurakuntien kohdalla se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kolehdin keruu ja pienimuotoisten keräysten järjestäminen olisi nykyistä vaivattomampaa.