Sari Tanus muistuttaa, että sisällissodan traumat periytyivät ja anteeksiantamista tarvitaan yhä

7.2.2018 klo 10:40 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kannustaa keskustelemaan edellisten sukupolvien edustajien kanssa vuosikymmenten ja vuosisadan takaisista tapahtumista ja kokemuksista.

– Se voi avata uusia näköaloja ja ymmärrystä niin edellisiä sukupolvia kuin itseäkin kohtaan. Ymmärryksen myötä myös empatia ja lempeys saavat lisää tilaa, Tanus sanoo.

Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä juhlittiin monin paikoin viime vuonna. Juhlavuoden otsikko ”Yhdessä” kuului ja näkyi eri tapahtumissa ja lukemattomissa julkaisuissa.

– Pysähdyimme miettimään tapahtumia, mutta opimmeko historiasta jotakin? Siirtyikö oppi käytäntöön vai unohtuiko ”Yhdessä” heti juhlavuoden jälkeen, Tanus kysyy.

– Traumojen jäljet voivat periytyä ja niiden aiheuttama reagointi voi kummastuttaa vuosikymmentenkin jälkeen

Hän muistuttaa, että sata vuotta sitten sisällissodan karmivat tapahtumat olivat meneillään. Tamperekin joutui todistamaan tragediaa, jonka vaikutukset näkyvät ja tuntuvat edelleen enemmän kuin moni meistä ajatteleekaan.

– Senioreita, joiden varhaislapsuutta sisällissota väritti, on vielä joukossamme. Suurten ikäluokkien vanhemmat olivat suurelta osin sisällissodan kauheudet kokeneiden vanhempien lapsia.

– Traumojen jäljet voivat periytyä ja niiden aiheuttama reagointi voi kummastuttaa vuosikymmentenkin jälkeen ilman, että osaamme yhdistää sitä lainkaan aikaisempien sukupolvien kokemuksiin.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat antoivat yhteisen vetoomuksen 100 vuotta sitten alkaneen Suomen sisällissodan muistopäivänä. (kuva: Hanne Salonen/eduskunta)

Tanuksen mielestä on hyvä, että sisällissodan tapahtumista puhutaan ja niitä valotetaan erilaisista näkökulmista eri keinoja käyttäen.

Perimästä ja vanhempiemme ja isovanhempiemme kasvuympäristöstä johtuen reaktiot voivat olla hyvin erilaisia, joskus yllättävänkin voimakkaita. Tanuksen mukaan silloin on hyvä pysähtyä kuullostelemaan, mistä tuntemukset voivat kertoa.

– Synkkämielisyys, katkeruus ja syytökset kalvavat herkästi joidenkin mieltä ja haittaavat aivan liian monien elämää. Vastakkainasettelua ja haluttomuutta pysähtyä kuuntelemaan on liian paljon ja todellista yritystä ymmärtää puuttuu liian usein.

– Olisiko anteeksiantaminen se, mitä tänä vuonna erityisesti tarvittaisiin? Kristillisessä perinteessä sitä pidetään tärkeänä.  Anteeksiantamisen ja anteeksisaamisen jälkeen empatia ja lempeys lisääntyvät ja kas kummaa: myös ymmärrys toisia kohtaan kasvaa.

 

 

Ylös