Lapsella on oikeus omiin juuriinsa

17.2.2018 klo 08:53 Kolumnit Sari Essayah

Eduskunnan kevätkauden yksi periaatteellisesti suurimpia kannanmuodostuksia koskee kansalaisaloitetta äitiyslaista. Äitiyslakialoitteella halutaan nimittäin tuoda suomalaiseen lainsäädäntöön täysin uudenlainen tapa määritellä äitiys ”tunnustamalla” se silloin, kun naispari on hankkinut lapsen hedelmöityshoitojen avulla. Nykylainsäädännön mukaanhan äitiys perustuu joko synnyttämiseen tai adoptioon.

Samalla ehdotettu äitiyslaki veisi lapselta oikeuden isään: laki mahdollistaisi lapselle kaksi äitiä mutta ei yhtään isää. Mikäli lapselle vahvistettaisiin kaksi äitiä, hänelle ei voitaisi myöhemmin vahvistaa isää, vaikka biologiset vanhemmat sekä lapsi sitä myöhemmin haluaisivat.

Tämä on iso suunnanmuutos suomalaisessa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä, jossa aiemmat muutokset ovat tähdänneet esimerkiksi isyyskanteiden aikarajojen pidentämiseen, ja jopa velvoitettuihin isyystutkimuksiin tuomioistuimen päätöksellä. On katsottu, että lainsäädännössä heikoimmassa asemassa olevalla eli lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa.

Siksi emme tätä äitiyslakiesitystä kannata. Jos hedelmöityshoitolakia avataan, lapsen oikeutta isään olisi pikemminkin vahvistettava. Lainsäädännön lähtökohtana pitää olla lapsen oikeus vanhempiin, ei vanhempien oikeus lapseen.

Aloitteen perustelujen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen. Tässä ennakoidaan siis trans-lain mahdollista muutosta, sillä tähän asti juridiselta sukupuoleltaan oleva mies ei ole voinut synnyttää. Tosin tästä miehestä tulee lain mukaan sitten myös äiti.

Jos tässä vaiheessa alkaa kuulostaa sekavalta, niin voin vain kuvitella tulevaisuuden haasteita. Äitiyden selvittämistä voi nimittäin myös vaatia hän, joka ”katsoo olevansa lapsen äiti”; tai ”tunnustamisen” perua, jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko lapsi syntynyt yhteisesti päätetyistä hedelmöityshoidoista.

Me Kristillisdemokraatit emme ole kannattaneet sellaisia lakiesityksiä, joilla suljetaan lapselta oikeus sekä isään että äitiin. Siksi emme tätä äitiyslakiesitystä kannata. Jos hedelmöityshoitolakia avataan, lapsen oikeutta isään olisi pikemminkin vahvistettava. Lainsäädännön lähtökohtana pitää olla lapsen oikeus vanhempiin, ei vanhempien oikeus lapseen.