Dominikaanit tulivat Suomeen 1249

18.2.2018 klo 13:14 Kotimaa Esa Erävalo

Dominikaaniveli Gabriel kääntyi katolilaiseksi huomattuaan teologiopiskelijana ajattelevansa samoin kuin katolisen kirkon merkittävin teologi Tuomas Akvinolainen.

Gabriel Salmela kääntyi katolilaiseksi vuonna 2006 suorittaessaan teologian maisterin tutkintoa Helsingin yliopistossa. Silloin hän perehtyi katolisen kirkon merkittävimmän teologin Tuomas Akvinolaisen (1225-1274) käsityksiin maailmasta, moraalista ja kirkon olemuksesta.

– Havaitsin, että juuri noin minä ajattelen. Siitä loogisena johtopäätöksenä oli siirtyminen katoliseen kirkkoon ja edelleen kutsumus dominikaanien sääntökuntaan.Tuomas Akvinolainen nimittäin oli jo varhain liittynyt paavin vuonna 1216 hyväksymään dominikaanien uuteen sääntökuntaan. Sen oli perustanut myöhemmin pyhäksi julistettu Dominicus.

Unen tulkinnaksi tuli, että evankeliumin valo leviäisi koko maailmaan.

Nyt 35-vuotias Salmela opiskeli Strasbourgissa noviisina ja muualla Ranskassa neljä vuotta sekä vuoden Oslossa, jossa hän antoi luostarilupauksensa 2014. Papiksi hänet vihittiin 2015. Hän elää Helsingissä Ritarikadulla sijaitsevan Studium Catholicum –keskuksen yhteydessä yhdessä kahden muun dominikaaniveljen kanssa.

Dominikaanit ovat tunnettuja oppineisuudestaan, mutta Gabriel Salmela hymyilee, että hänellä on vielä lukematta suurin osa Studium Catholicumin kirjaston tuhansista kirjoista. (Kuva Esa Erävalo)

– Dominikaanien nimitys tulee latinankielisestä sanasta Domini canes, eli Herran koirat. Taustalla on pyhän Dominicuksen äidin uni raskausaikana. Unessa koira, jolla oli palava soihtu, kiersi maapallon ympäri ja sytytti sen tuleen. Unen tulkinnaksi tuli, että evankeliumin valo leviäisi koko maailmaan.

Dominikaanien ensimmäisen keskuksen perustamisesta Suomeen on maininta jo vuodelta 1249. Kun Turun tuomiokapitulin jäsenet saivat saivat ensimmäisen kerran mahdollisuuden äänestää Suomen piispaa, valittiin Sigtunasta dominikaani-isä Johannes (1286). Dominikaaneilla oli suuri vaikutus Länsi-Suomessa aina Mikael Agricolaan ja uskonpuhdistukseen asti.

700 vuotta sen jälkeen, kun dominikaanit olivat saapuneet Suomeen, vuonna 1949 perustettiin Suomeen sääntökunnan alainen tutkimuskeskus.

Reformaation jälkeen 400 vuoteen ensimmäinen Suomessa vihitty katolinen pappi oli dominikaanisen sääntökunnan papiksi vuonna 1961 vihitty Martti Voutilainen. Hänen johdollaan dominikaanien kulttuurikeskus Studium Catholicum muutti vuonna 1966 isompiin tiloihin Ritarikadulle.

 

Dominikaaniveli Gabriel Salmela, OP

OP on lyhenne katolisen Saarnaajien sääntökunnan latinankielisestä nimestä Ordo fratrum Praedicatorum ja se laitetaan aina sääntökuntalaisen nimen perään.

 

Ylös