Sari Tanus kritisoi äitiyslakia: ”Ei voi olla lapsen edun mukaista”

21.2.2018 klo 15:44 Uutiset KD Lehti

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kritisoi voimakkaasti eduskunnan käsittelyssä olevaa äitiyslakiesitystä ja pitää tärkeänä kansalaisaloitteen hylkäämistä.

Tanuksen mukaan uutta äityden käsitettä ei pidä luoda ilmoitusmenettelyllä. Äitiyslain tarpeellisuutta on hänen mukaansa korostettu hatarin perustein.

– Esitys on sama, jota epäkohtien ja heikkouksien vuoksi ei tuotu eduskuntaan viime hallituskaudella, eikä sitä sisällytetty myöskään tämän hallituksen hallitusohjelmaan.

Ehdotettu äitiyslakipaketti sisältää yhden pykälän äitiyden toteamisesta synnyttämisen perusteella. Sen lisäksi on kymmeniä pykäliä liittyen äitiyden vahvistamiseen hedelmöityshoitoon annetun suostumuksen perusteella. Näin äitiyteen tuodaan kokonaan uusi äitiyden käsite.

–  Isyys ei ole korvattavissa toisella äidillä.

Tanuksen mukaan esityksen vertaaminen isyyslakiin on absurdia. Isyyslaki tähtää suurelta osin biologisen isän selvittämiseen, kun taas käsittelyssä oleva äitiyslaki pyrkii valtaosin suojaamaan naisparin sen osapuolen asemaa, joka ei synnytä lasta, mutta antaa suostumuksensa kumppaninsa hedelmöityshoitoihin.

Tässä mielessä äitiyslaki pyrkii vahvistamaan lapselle ei-biologisen vanhemman. Raskaana olevan naiskumppani voitaisiin esityksen mukaan vahvistaa toiseksi äidiksi jo ennen synnytystä.

Muutosta lakiin on perusteltu sillä, että jos lapsen äiti kuolee synnytyksessä, niin lapsella olisi kuitenkin toinen äiti. Toisena perusteluna on käytetty perheensisäisen adoption hankaluutta, hitautta ja kalleutta.

– Kun tarkastellaan lähemmin näitä perusteluja, kumpikaan niistä ei todellisuudessa osoita tämän lain tarpeellisuutta. Synnytystilastoihin pohjautuen, äidin kuolema kohtaisi luovutetuilla siittiöillä alkunsa saaneessa raskaudessa tai synnytyksessä kerran noin 400 vuodessa, naisparien kohdalla vieläkin harvemmin.

– Muihin adoptio prosesseihin verrattuna, naisparien perheen sisäiset adoptiot ovat tavallisesti hyvin nopeita ja yksinkertaisia. Puhutaan vain muutaman viikon odotusajasta. Synnytyksen jälkeen naisparille riittää yksi käynti sosiaalitoimessa, jossa allekirjoitetaan vain esitäytetyt lomakkeet, Tanus toteaa.

Hän muistuttaa, että on pidetty itsestään selvänä, että lapsen synnyttänyt on äiti. Nämä molemmat käsitteet kyseenalaistettaisiin ja romutettaisiin tämän lain toteutuessa. Lisäksi aloitteen myötä myös juridisesti mies voisi olla äiti ja voitaisiin vahvistaa äidiksi. Samalla kun lapselle vahvistetaan kaksi äitiä, menettää lapsi lopullisesti isän vahvistamisen mahdollisuuden.

– Tämä ei voi olla lapsen edun mukaista, Tanus sanoo.

Hänen muistuttaa, että isyys ei ole korvattavissa toisella äidillä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnoissa, korostavat ihmisen oikeutta tuntea biologinen syntyperänsä.

– Perustuslakivaliokuntakin on aiemmin linjannut hedelmöityshoitoihin liittyen, ettei olla lasten edun mukaista, että lainsäädännön seurauksena osa lapsista syntyy lähtökohtaisesti isättömiksi, Tanus korostaa.