Kansanedustaja Peter Östman haluaa madaltaa kynnystä poikkeuslupien myöntämiseen riskisusien kaatamiseksi.

Östman ehdottaa toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kannanhoitometsästyksen lisäämiseksi. Ehdotukseen sisältyy myös, että koko Suomi voitaisi lukea EU:n habitaattidirektiivin liitteen V mukaiseksi alueeksi, mikä tarkoittaisi, että suden metsästys olisi periaatteessa mahdollista koko maassa.

Östman muistuttaa, että viime vuosina susilaumojen liikkuminen asuinalueilla on yleistynyt.

– Susien karkottaminen naapurikuntaan vain siirtää ongelman muualle. Ongelman ratkaisemiseksi täytyy susien määrää vähentää.

Runsaslumisen talven ansiosta viime talven aikana on voitu tehdä tarkkoja havaintoja susista. Havainnot viittaavat siihen, että sudet ovat alkaneet liikkua entistä enemmän laumoina. Susihavaintojen määrä on kasvanut erityisesti kolmella alueella:

Turun seudulla, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajaseudulla (mm. Kurikassa), sekä Uudenkaarlepyyn seudulla, etenkin Jepualla.

– Susien karkottaminen naapurikuntaan vain siirtää ongelman muualle. Ongelman ratkaisemiseksi täytyy susien määrää vähentää. Muussa tapauksessa käsissämme on ensi syksynä kaksi kertaa suurempi ongelma, kun keväällä syntyvät pennut kasvavat ja alkavat etsiä reviiriä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maamme susikanta oli maaliskuussa 2017 noin 150-180 yksilöä, mikä olisi heidän laskelmiensa mukaan noin neljänneksen vähemmän kuin vuonna 2016. Lisääntyneet susihavainnot viittaavat populaation olevan kuitenkin huomattavasti suurempi.

– Tämä johtaa ongelmaan, sillä myönnettävien poikkeuslupien määrä jää liian pieneksi, jos se perustuu liian alhaiseen arvioon kannasta, Östman arvioi.

Kansanedustaja Östmanin toimenpidealoitteen ovat allekirjoittaneet myös maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Mats Nylund, Reijo Hongisto, Lasse Hautala, Kari Kulmala, Susanna Koski ja Pertti Hakanen.