”Voi seurata sekä terveiden ylihoitamista että enemmän palveluja tarvitsevien alihoitamista”

14.3.2018 klo 15:43 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah haluaa uskoa, että hallituksen sote-lakeja voidaan parantaa valiokuntakierroksella.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah luottaa, että hallituksen sote-lakeihin voidaan vielä tehdä parannuksia, kun lait nyt pääsevät valiokuntien käsiteltäviksi.

Hallitus toi tänään korjatun version valinnanvapaudesta eduskunnan keskusteltavaksi. Essayah toteaa, että kristillisdemokraatit ovat suhtautuneet sote-uudistukseen rakentavalla tavalla.

Viime kaudella kristillisdemokraattien ajama malli pienillä parannuksilla ei hallitukselle kelvannut, vaan mukaan tulivat maakuntahallinto ja useampaan kertaan viilattu valinnanvapausmalli.

Pelkona on, että malli kannustaa houkuttelemaan asiakkaaksi terveempää väestönosaa.

– Näihin molempiin pitäisi valiokuntakäsittelyssä saada edelleen parannuksia, jotta uudistusta voi viedä eteenpäin. Kaikkien puolueiden jakamat alkuperäiset tavoitteet yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä eivät muuten toteudu, Essayah korostaa.

Vuosi sitten perustuslakivaliokunta vaati, että hallituksen sote-uudistuksen valinnanvapautta koskeva osuus on kirjoitettava uudestaan.

Essayah’n mukana korjatun valinnanvapauslakiesityksen merkittävin muutos on julkisen puolen yhtiöittämispakon poistuminen. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat olemaan maakunnan liikelaitoksessa.

Myös valinnanvapauden taustalla olevaa rahoitusmallia eli asiakkaasta sote-keskukselle maksettavaa kapitaatiokorvausta on matkan varrella pyritty parantamaan.

Essayah`n mukaan edelleen pelkona on, että malli kannustaa houkuttelemaan asiakkaaksi terveempää väestönosaa.

–  Seurauksena voi olla sekä terveen väestönosan ylihoitamista että enemmän palveluja tarvitsevien alihoitamista. Yksityinen toimija voi säästää kustannuksia siirtämällä potilaan hyvin nopeasti eteenpäin maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi, Essayah arvioi.

Niillä alueilla ja niissä väestöryhmissä, joissa valinnanvapaus toteutuu optimaalisesti, asiakkaan asema ja oikeudet vahvistuvat.

Hallituksen korjatussa esityksessä maakuntia ei enää velvoiteta tarjoamaan asiakasseteleitä erikoissairaanhoidossa.

Essayah’n mukaan velvoite olisi pahimmillaan vaarantanut julkisten sairaaloiden päivystyksen.

Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Sinällään järkevän kuuloinen linjaus saattaa kuitenkin rikkoa maakunnan itsehallintoa.

– Tämä muutos voi olla ongelmallinen EU-valtiotukisäännösten kannalta, koska julkinen toimija ei voi mennä konkurssiin. Esitys taiteilee Suomen perustuslakivaliokunnan kannan ja EU:n kilpailuoikeuden linjausten välimaastossa.

– Tämän riskin toteutuminen tiedetään aikaisintaan 2022, kun vaiheittainen voimaantulo asiakasseteleiden ja hammashoidonkin osalta on saatettu loppuun, Essayah muistuttaa.

Ylös