Dublin-asetusta muutetaan, mikä on Suomen hallituksen kanta?

16.3.2018 klo 13:11 Politiikka Samuli Rissanen

– Kristillisdemokraatit eivät ole suuressa valiokunnassa automaattisia taakanjakomalleja tukeneet sen tähden, että sillä on ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa kiihdyttävä vaikutus, kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah sanoo.

EU:ssa käytössä ollutta, turvapaikanhakijoiden vastaanottamista säätelevää Dublin-asetusta ollaan muuttamassa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja eduskunnassa EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah mukaan neuvotteluissa on ollut esillä muun muassa sellainen malli, jossa EU-mailla olisi kiintiö turvapaikanhakijoista, ja sitten jos tuo kiintiö ylittyy, niin automaattisella laskentamekanismilla turvapaikanhakijoita voitaisiin siirtää maasta toiseen.

– Näistä vastaanottamisista kieltäytyvät maat saattaisivat sitten päästä pälkähästä sillä, että he maksaisivat taloudellista tukea niille maille, jotka ottavat vastaan turvapaikanhakijoita, Essayah kuvasi eduskunnan kyselytunnilla.

Hän halusi kuulla, mikä on hallituksen kanta tällä hetkellä. Essayah arvioi, että mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, niin todennäköisesti päätös Dublin-asetuksen muuttamisesta tehdään EU:ssa määräenemmistöllä.

Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan tulevasta sopimusmallista ei ole vielä selvyyttä.

– Suomen kannalta tärkeää on, että Dublin-sääntö saataisiin toimimaan paremmin ja että maahanmuuttotilanteeseen pystyttäisiin Euroopassa vastaamaan järjestyneesti yhteistyössä kaaoksen ja sooloilun sijaan.

Mykkänen muistutti, että Dublin-sopimus ei toiminut Eurooppan pakolaiskriisin aikana vuosina 2015-2016.

– Minkä tähden ollaan viemässä sellaista automaattista taakanjako- tai vastuunjakomallia eteenpäin, joka entisestään pahentaa näitten hädänalaisten ihmisten asemaa

Essayah kertoo ihmetelleensä sitäkin, miksi ei enemmän puhuta siitä, että olisi järkevää ottaa pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. Hän tiukkasi Mykkäseltä, onko tämä vaihtoehto ollut esillä EU:n pöydissä.

– Minkä tähden ollaan viemässä sellaista automaattista taakanjako- tai vastuunjakomallia eteenpäin, joka entisestään pahentaa näitten hädänalaisten ihmisten asemaa ja jolla ei tätä kriisiä tulla varmastikaan millään tavoin ratkaisemaan, Essayah kysyi.

Mykkänen myönsi, että nykyinen järjestelmä perustuu salakuljetukseen

– Kaikki ovat periaatteessa sitä mieltä, että pitäisi pystyä siirtämään enemmän kiintiöpakolaisia eli hädänalaisimpien ottamiseen suoraan leireiltä niin, että on ensin varmistuttu, mikä on henkilöiden tilanne, ja sitten otetaan tänne.

– Nykyinen järjestelmähän perustuu salakuljetukseen ja tuottaa loppuvaiheessa satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen eivätkä helpolla siirry takaisin, mikä ei ehdottomastikaan ole se ideaalitapaus tilanteesta, Mykkänen vastasi.

Hänen mukaansa haasteena on se, että kiintiöpakolaisuutta painottava järjestelmä edellyttää sitä, että EU-maat pystyvät sopimaan yhdessä siitä, miten toimitaan.

– Suomi ei voi yksin lähteä pelastamaan kiintiöpakolaisjärjestelmää moninkertaisena määränä, mutta jos me pystymme Euroopassa yhdessä siihen sitoutumaan, niin silloin tässä olisi paljon enemmän järkeä.

Ylös