Super vaatii taloudellisia satsauksia, ei kikkailuja. Liiton kyselyyn vastanneet yli 3 000 kotihoidon työntekijää kertoivat muun muassa, että kotihoitoon ohjataan liian huonokuntoisia asiakkaita.

Kotihoidon työntekijöistä on tulevaisuudessa pulaa, jos alan työolosuhteita ei saada parannettua, selvisi Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin kyselystä. Tulokset julkistettiin tiistaina.

Kolme neljästä kotihoidon työntekijästä on harkinnut alan vaihtoa ajoittain tai jatkuvasti viimeisen vuoden aikana, ja liki puolet ei ole varma, pystyykö jatkamaan nykyisessä ammatissaan.

Kolme neljästä kotihoidon työntekijästä on harkinnut alan vaihtoa ajoittain tai jatkuvasti viimeisen vuoden aikana, ja liki puolet ei ole varma, pystyykö jatkamaan nykyisessä ammatissaan.

Liiton kyselyyn vastanneet yli 3 000 kotihoidon työntekijää kertoivat muun muassa, että kotihoitoon ohjataan liian huonokuntoisia asiakkaita. Asiakaskäyntien välille varataan liian vähän tai ei lainkaan aikaa siirtymiin, mikä pakottaa työntekijät tinkimään asiakasajasta kotikäynneillä ja jättämään työehtosopimuksen mukaiset tauot pitämättä.

Suurin osa kotihoidon työntekijöistä on huolissaan hoidon laadusta. Työnantajat eivät vastaajien mukaan noudata lakia laadukkaasta kotihoidosta.

– Jos tilanne jatkuu tällaisena, kohta meillä ei ole kotihoidossa työntekijöitä, sanoo Superin kehittämisyksikön asiantuntija Sari Erkkilä.

Erkkilän mukaan monissa kunnissa kotihoidon työtä on pyritty organisoimaan toiminnanohjausjärjestelmällä sen sijaan, että palkattaisiin lisää työntekijöitä.

Yhdessä Erkkilän tuntemassa tapauksessa kotihoidon työtekijälle oli annettu kolmen minuutin aika siirtyä seitsemän kilometrin pituinen matka asiakaskäynniltä toiselle. Asiakaskäyntejä saatetaan myös ajoittaa päällekkäin, eli käytännössä työntekijän oletetaan olevan kahdessa paikassa samaan aikaan tai taituroivan paikasta toiseen mahdollisimman nopeasti.

– Jos asiakaskäynnit laitettaisiin realistiselle janalle, siirtymäajat olisivat uskottavasti suunniteltuja ja ruoka- ja kahvitauko olisi otettu laskelmissa huomioon, niin huomattaisiin, että eihän työntekijämäärä riitä millään.

– Mikäli tähän ei satsata taloudellisesti, ei ongelmaan saada ratkaisua. Kikkailu ei auta.

Erkkilä muistuttaa, ettei vika ole lainsäädännössä vaan käytännön toteutuksessa.

Lähde: STT–Reeta Paakkinen, Ia Henriksson