Aukeavatko soten solmut?

26.3.2018 klo 12:27 Kolumnit Sari Essayah

Sote-uudistuksen puuttuva palanen eli perustuslakivaliokunnan noottien pohjalta uudistettu valinnanvapauslaki saapui vihdoin eduskuntaan.  Mikä muuttui?

Merkittävin muutos on julkisen puolen yhtiöittämispakon poistuminen; sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nyt maakunnan liikelaitoksessa. Muutos voi taas olla ongelmallinen EU-valtiotukisäännösten kannalta. Riskin toteutuminen tiedetään aikaisintaan 2022, kun toinen edellytetty muutos eli vaiheittainen voimaantulo asiakasseteleiden ja hammashoidonkin osalta toteutuu.

Lisäksi perustuslakivaliokunta linjasi, että julkiset hallintotehtävät kuuluvat viranomaisille eli lähtökohtaisesti maakunnan liikelaitokseen. Tämä rajoittaa sote-keskusten sosiaalipalvelut neuvontaan ja ohjaukseen, ja maakunnan liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden vierailuihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteltua integraatiota ei näin edistetä. – Sari Essayah, puheenjohtaja, KD

Sote-keskuksissa on oltava tarjolla vähintään kahta erikoisalan palvelua maakunnan harkinnan mukaan. Lisäksi perustuslakivaliokunta linjasi, että julkiset hallintotehtävät kuuluvat viranomaisille eli lähtökohtaisesti maakunnan liikelaitokseen. Tämä rajoittaa sote-keskusten sosiaalipalvelut neuvontaan ja ohjaukseen, ja maakunnan liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden vierailuihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteltua integraatiota ei näin edistetä.

Jo joulukuussa hallitus muutti esitystään siltä osin, että maaakuntia ei lähtökohtaisesti velvoiteta tarjoamaan asiakasseteleitä erikoissairaanhoidossa. Tämä Kristillisdemokraattienkin vastustama velvoite olisi pahimmillaan vaarantanut julkisten sairaaloiden päivystyksen. Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Sinällään järkevän kuuloinen linjaus on kuitenkin perustuslakivaliokunnassa vielä tiukassa syynissä, sillä se saattaa rikkoa taas maakunnan itsehallintoa.

Kristillisdemokraatit on suhtautunut sote-uudistukseen rakentavalla tavalla. Viime kaudella ajamamme malli pienillä parannuksilla ei hallitukselle kelvannut, vaan mukaan tulivat maakuntahallinto ja useampaan kertaan viilattu valinnanvapausmalli. Näihin molempiin pitäisi valiokuntakäsittelyssä yrittää saada parannuksia. Kaikkien puolueiden jakamat alkuperäiset tavoitteet – yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä –  eivät muuten toteudu.