Kulttuuriin enemmän henkistä kehittymistä

1.4.2018 klo 12:15 Pääkirjoitukset Esa Erävalo

Taiteilijalle kuuluu totuuden etsiminen itsestään ja maailmasta – ja lopulta sen persoonallisen totuuden etsiminen, joka on kaiken lähteenä. Elämän ja ihmisyyden syvimmän olemuksen tutkimista ja eri taiteen muodoin hahmottamista on kannustettava. Taiteilijoiden hapuilulle sitä kohti on annettava vapaus ja sitä on tuettava. KD:n on luonteva olla kulttuurimyönteinen puolue.

Toisaalta kirkkojen ja kristinuskon kulttuurinen vaikutus on vähenemässä. Jos Hengen etsiminen vähenee, pinnalle nousevat materia- ja talouskeskeinen ajattelu ja monenlaiset korvikeideologiat. Kulttuuri köyhtyy. Irtoaminen alkuperäisestä henkisyyden lähteestä on jo mahdollistanut sen, että maallistunut ajatusmaailma ja monet ideologiset virtaukset omivat itselleen elävän hengellisyyden tuomat saavutukset ja arvot, ikään kuin olisivat olleet itse niiden lähteinä.

Ihmiset ovat kuitenkin edelleen kiinnostuneita henkisistä asioista. Äskettäin oli Helsingin Sanomissa artikkeli, kuinka uskonnottomatkin etsivät henkisiä kokemuksia meditaation avulla.

Ei ole kyse tyylisuunnasta, teknisestä toteuttamistavasta tai ismistä. Oli kuvataide impressionistista, ekspressionistista, kubistista, abstraktia, suprematistista, modernia, postmodernia tai nykytaidetta, kaikkien tyylisuuntien sisällä voi raivata tilaa ihmisyydelle, olla loppuun asti rehellinen, välittää myötätuntoa ja parhaimmillaan rakkautta. Jos ei ole rakkautta, on taiteilijakin vain tyhjä koliseva tynnyri.

Suurta Henkeä voi ja pitääkin etsiä yleisen ilmoituksen, yleisesti maailmasta pääteltävissä olevan tiedon nojalla. Maailmassa itsessään ja ihmisten psyykkisessä rakenteessa on ikään kuin sisäänrakennettu ilmoitus hyvästä Luojasta ja Hänen olemuksestaan. Hyvää taidetta ei voi tehdä ilman tällaista itsensä kehittämistä, sillä taiteilija tekee työtä persoonallaan. Siihen ei kuulu väkivalta toisia kohtaan, vain omia heikkouksiaan kohtaan.

Ei ole kyse tyylisuunnasta, teknisestä toteuttamistavasta tai ismistä. Oli kuvataide impressionistista, ekspressionistista, kubistista, abstraktia, suprematistista, modernia, postmodernia tai nykytaidetta, kaikkien tyylisuuntien sisällä voi raivata tilaa ihmisyydelle, olla loppuun asti rehellinen, välittää myötätuntoa ja parhaimmillaan rakkautta. Jos ei ole rakkautta, on taiteilijakin vain tyhjä koliseva tynnyri.

Päätoimittaja Esa Erävalo jää eläkkeelle 1. huhtikuuta 2018 työskenneltyään 29 vuotta Suomen Kristillisdemokraateissa.
Erävalo jatkaa Avoimessa taidekoulussa ja toivoo voivansa eläkeläisenä jakaa aikansa Ajatushautomo Kompassin, taiteetekemisen, FCLohjan ikämies-jalkapalloilun, hengellisen kirjoitttamisen ja fyysisen työn, kuten Saarenmaan rauniorakennuksen kunnostamisen kesken.

Lue eläkkeellelähtöhaastattelu ”Puolueessa on upeita tyyppejä” täältä

Lue miten tärkeitä Brysselin-vuodet olivat Erävalolle, ”Kukoistusaika Brysselissä” täältä

Lue Erävalon artikkeli 10 vuotta Avointa taidekoulua täältä

 

Lue Erävalon artikkeli Armenian kristillinen taideperintö 2.4. kdlehti.fi