– Kaikki säilynyt vanha kuvataide Armeniassa kuvaa läpeensä kristillisiä ydinasioita. Kuvia oli vaikea tehdä, ja ne olivat hyvin mietittyjä, jotta ne palvelisivat kirkollisia, pyhiä päämääriä, toteaa professori, pappismunkki Serafim Seppälä.

Armenian historialliset pyhät kuvat ovat säilyneet parhaiten evankeliumikirjojen kuvituksena. Pyhiä tekstejä kunnioitettiin niin paljon, että niitä pidettiin kotien ja kylien suojelijoina. Noin 20 000 pyhää tekstiä on säilynyt ja niistä puolet on kuvitettuja. Vanhin päivätty käsikirjoitus on vuodelta 862.

– Kodin Pyhä eli evankeliumin käsikirjoitus toimi keskuksena kotihartaudelle. Sitä säilytettiin liinassa ja otettiin esille vain erityisestä syystä, jos oli vastoinkäymisiä tai juhlia. Rukouspaikka oli pyhän evankeliumikirjan edessä.

Pyhiä tekstejä kunnioitettiin niin paljon, että niitä pidettiin kotien ja kylien suojelijoina. Noin 20 000 pyhää tekstiä on säilynyt ja niistä puolet on kuvitettuja. Vanhin päivätty käsikirjoitus on vuodelta 862.

Kuvien tekijöitä olivat kalligrafistit, ne, jotka jäljensivät tekstejä. Värit olivat käsintehtyjä ja 4-5 väriä käytettiin hyvin niukasti, yleensä punaista ja mustaa.

– Kaikkein omintakeisinta armenialaista tyyliä on Vaspurakanin alueen tyyli. Vaspurakan on alue Van-järven ympärillä. Alueen kylät tuhottiin täysin kansanmurhassa, Serafim Seppälä kertoo.

Näiden vuoristoseutujen munkkien tyyli on hiukan naivistinen, mutta ennen kaikkea hyväntuulinen. Usein hahmot ovat tyhjää vaaleaa pohjaa vasten, kasvot ovat pyöreitä ja silmät suuria.

– Paikan tai tilan konteksti on pitkälle abstrahoitu, hyvin pelkistetty. Ominaista on eloisuus ja valoisuus, voimakas hillitty rytmi. Asettelut ovat luovia ja yllätyksellisiä, kaksiulotteisia, analysoi Serafim.

Herkkyys ja ilmavuus johtuvat usein taustan puutteesta. Hahmot ovat ikään kuin ilmassa ja tunnelma on hellyttävä.

– Se oli aidosti itäistä ja aidosti kristillistä maailmaa. Tyylilliset yhtymäkohdat Etiopiaan ovat ilmeisiä. Ne ovat samaa orientaalista kirkollista perintöä.

Kuvissa näkyy olevaisen hierarkia, enkelien, ihmisten ja eläinten maailmat ovat yleensä omissa lokeroissaan.

– Jos on tottunut ajattelemaan, että kristinusko on eurooppalainen uskonto, armenialaiset ovat itäisen kulttuurin edustajia, turbaanitkin kuvissa ovat itämaista, professori Seppälä totesi.

 

Armenialaisen kulttuurin viikonloppu 13.-15.4. Jämsässä

Jämsässä Särkisaaren kurssikeskuksessa on 13.-15.4. armenialaisen kulttuurin viikonloppu, Valon tuoksu. Siellä on Serafimin Armenia-aiheisia luentoja, armenialaisia elokuvia ja jumalanpalveluksia. Hinta 180 euroa sisältää ohjelman, ateriat ja majoituksen 2-4 h huoneissa.

Ilmoittautumiset [email protected]