Suomen myöntämien kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta putosi viime vuonna 0,41 prosenttiin toissa vuoden 0,44 prosentista, kertoo ulkoministeriö. YK:n tavoite on 0,7 prosenttia.

Suomi myönsi kehitysyhteistyöhön 935 miljoonaa euroa, mikä on 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin toissa vuonna.

Ukoministeriöstä kerrotaan, että Suomen kehitysyhteistyömenojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat, koska käytössä oli aiempaa vähemmän määrärahoja.

Kehitystyövarojen supistumiseen vaikutti lisäksi pakolaistilanteen rauhoittuminen.

Suomen kehitysyhteistyömenojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat, koska käytössä oli aiempaa vähemmän määrärahoja.

Pakolaisten vastaanotossa kehitysyhteistyöksi laskettavat kulut laskivat 42 prosenttia 69 miljoonaan euroon.

Pakolaisten vastaanottoon liittyvien kustannusten putoaminen johti teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan kehitysyhteistyövarojen vähentymiseen 0,6 prosentilla maailmanlaajuisesti.

OECD kertoo kuitenkin, että järjestön jäsenmaiden suora apu vähiten kehittyneille maille kuitenkin lisääntyi 4 prosenttia.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta merkittävä osa kulki EU:n ja muiden monenkeskisten järjestöjen kuten YK:n ja Maailmanpankkiryhmän kautta.

Esimerkiksi EU:n kehitysyhteistyöbudjetista Suomen osuus oli 130 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahastossa 60 miljoonaa euroa.

Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2017 yhteensä 94 miljoonaa euroa, josta kahdenvälistä apua oli 39 miljoonaa euroa. Kahdenvälisistä kumppanimaista suurimmat olivat Afganistan, Nepal, Etiopia ja Mosambik.

EU:n kehitysapu pysyi ennallaan

– OECD:n tilastojen mukaan virallinen kehitysapu oli vuonna 2017 yhteensä 130 miljardia euroa.

– EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat vuonna 2017 yhteensä 73,4 miljardia euroa. EU-maissa maksatukset pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla.

– Kehitysyhteistyömaksatukset nousivat yhteensä 11 OECD:n jäsenmaassa, eniten Ranskassa, Italiassa, Japanissa ja Ruotsissa. Avun määrä puolestaan laski edellisvuodesta 18 jäsenmaassa.

– Suurimmat kehitysyhteistyön rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska.

– YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysapu vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pääsivät jo perinteiset rajan ylittäjät Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Britannia. Muista rahoittajista yli 0,7 prosentin nousivat myös Turkki (0,95 %) ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat (1,31 %).