– Me todella tarvitsemme muutoksen nykyiseen lakiin, vetosi Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen tänään täysistunnon lähetekeskustelussa. Räsänen haluaa, että uusiutumattoman elimen tai kudoksen luovuttajana voi toimia vastaanottajan ystävä tai muu terve vapaaehtoinen. Nyt jonot munuaisensiirtoon ovat jo pitkät. KD:n Sari Tanus teki elinluovutuksesta lakialoitteen 2016.

Kansanedustaja Päivi Räsänen puolusti tänään eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa hallituksen esitystä elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta.

–  Esityksen pohjana on Kristillisdemokraattien kansanedustajan Sari Tanuksen vuonna 2016 laatima lakialoite elinsiirtojen helpottamiseksi, Räsänen muistutti edustajatovereitaan.

–  Minäkin olen jo pitkään puhunut elinsiirtojen helpottamisen puolesta. Elinsiirtoja tehdään Suomessa tarpeeseen nähden liian vähän ja elinsiirtoon sopivista elimistä on jatkuva pula.

Sari Tanuksen lakialoitteen allekirjoitti 116 kansanedustajaa vuonna 2016.

– Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä elävältä henkilöltä tapahtuvia uusiutumattoman elimen ja uusiutumattoman kudoksen luovutuksia, käytännössä munuaisen luovutuksia, mahdollistamalla se, että luovuttajina voivat olla muutkin henkilöt kuin voimassa olevassa laissa tarkoitetut vastaanottajan lähiomaiset ja muut läheiset, Päivi Räsänen totesi.

Lähiomaisiksi on tulkittu aviopuoliso, lapsi, vanhemmat ja sisarukset. Läheisiä ovat puolestaan esimerkiksi avopuoliso tai muu luovuttajan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Tämä suppea tulkinta on rajannut ulkopuolelle esimerkiksi tädit, sedät, serkut ja ystävät. On sinänsä erikoista, että yhteinen kotitalous on Suomessa määrittävänä tekijänä elinsiirroissa. – kansanedustaja Päivi Räsänen

–  Pidän tätä tavoitetta erittäin tärkeänä. Me todella tarvitsemme muutoksen nykyiseen lakiin.

Suomen nykyinen lainsäädäntö estää tällä hetkellä luovuttamasta munuaista sitä tarvitsevalle henkilölle, joka ei ole luovuttajan lähiomainen tai asu samassa osoitteessa.

–  Lähiomaisiksi on tulkittu aviopuoliso, lapsi, vanhemmat ja sisarukset. Läheisiä ovat puolestaan esimerkiksi avopuoliso tai muu luovuttajan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Tämä suppea tulkinta on rajannut ulkopuolelle esimerkiksi tädit, sedät, serkut ja ystävät.

– On sinänsä erikoista, että yhteinen kotitalous on Suomessa määrittävänä tekijänä elinsiirroissa, Räsänen kritisoi.

Räsäsen mielestä on välttämätöntä saada Suomen kudoslaki pohjoismaiselle ja yleiseurooppalaiselle linjalle.

– Pohjoismaiden ja useiden muiden länsimaiden lainsäädäntö mahdollistaa sen, että uusiutumattoman elimen tai kudoksen luovuttajana voi toimia vastaanottajan ystävä tai muu terve vapaaehtoinen.

Räsänen muistutti, että elinsiirto on vakiintunut hoitomuoto henkeä uhkaavassa elimen vajaatoiminnassa. Kansainvälisellä mittapuulla elinsiirtojen tulokset ovat Suomessa erittäin hyvät. Suomessa tehdään vuosittain 200 – 250 munuaissiirtoa. Viime vuonna tehtiin 240 siirtoa.

Suomessa tehdään vuosittain 200 – 250 munuaissiirtoa. Viime vuonna tehtiin 240 siirtoa. Uutta munuaista odottaa Suomessa kuitenkin tälläkin hetkellä noin 450 ihmistä.

–   Uutta munuaista odottaa Suomessa kuitenkin tälläkin hetkellä noin 450 ihmistä. Sopivan munuaisen löytyminen kuolleelta luovuttajalta kestää keskimäärin puolitoista vuotta, mutta moni joutuu odottamaan pidempään. Meillä noin 90 %:ssa munuaissiirroista siirre on saatu aivokuolleilta luovuttajilta, kun maailmanlaajuisesti keskimäärin 40 % munuaissiirroista tehdään eläviltä luovuttajilta. Sopivien luovuttajien puute rajoittaa siirtojen lukumäärää.

–  Tämän vuoksi joka vuosi useita potilaita kuolee munuaisten vajaatoiminnan komplikaatioihin munuaissiirtoa odottaessaan, Räsänen totesi puheessaan.