Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat yhtä mieltä siitä, että sote-uudistusta ei tule nykymuodossaan hyväksyä. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät muistuttivat kireästä aikataulusta ja uudistukseen liittyvistä poliittisista kylkiäisistä.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuustojen eilinen yhteisistunto oli poikkeuksellinen keino, jolla pääkaupunkiseutu pyrkii saamaan äänensä paremmin kuuluviin.

Yhteislausunnon mukaan maakunta- ja sote-uudistuksella on paljon vahingollisia vaikutuksia kasvavien kaupunkien taloudelle, palveluille ja investointikyvylle. Kaupunkien päähuoli on ollut pitkään se, että uudistus ei ota huomioon pääkaupunkiseudun erityispiirteitä.

Kaikki valtuustot hyväksyivät lopulta hallituksen sote-uudistukselle kriittisen yhteislausunnon selvin luvuin, Kauniainen yksimielisesti.

Yhteislausunto on tarkoitus lähettää eduskunnalle, jonka valmistelussa lakipaketti tällä hetkellä on.

Kristillisdemokraattien Vantaan kaupunginvaltuutettu Tiina Tuomela muistutti valtuustojen yhteisistunnossa, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn nopeutuminen, integraation parantaminen ja kustannusten hillintä.

– Nämä on unohdettu, Tuomela totesi.

Maakuntiin rakennetaan lisäksi uusi byrokratian taso, mikä ei sekään tule halvaksi.

Sen sijaan sote -lait sisältävät arvaamattomia kustannuspaineita. Pelkästään palkkaharmonisaatio voi tuoda miljardin vuosittaiset kulut. Maakuntiin rakennetaan lisäksi uusi byrokratian taso, mikä ei sekään tule halvaksi.

Tuomela pitää myös lainsäädännön aikataulua eduskunnassa aivan liian tiukkana. Uudistus pitäisi hänen mukaansa muokata jo tehdyn valmistelutyön pohjalta parlamentaarisesti uudelleen siten, että myös Uudenmaan 1,7 miljoonan asukkaan alueen erityispiirteet huomioidaan.

– Suomen ykkössijaa terveydenhuollon kustannustehokkuusvertailussa ei pidä kiireessä heikentää, Tuomela linjaa.

Helsingin KD-valtuutettu Mika Ebeling piti Sipilän hallitusohjelman lähtökohtaa hyvänä, mutta valitettavasti Keskusta ja Kokoomus halusivat liittää kylkiäistavoitteita sote-uudistukseen.

Ebeling muistutti, että alunperin tarkoituksena oli toteuttaa ensin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja rakenneuudistus. Valinnanvapauden lisääminen olisi toteutettu myöhemmin.

– Tästä olisi kannattanut pitää kiinni. Vasta kun palveluiden toimivuus on varmistettu, on aika pohtia valinnanvapauskysymystä tarkemmin.

Uudistus ei näytä myöskään toteuttavan kustannusten kasvun hillitsemistä 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Ebeling kritisoi hallituksen maakunta- ja sote-uudistusta siitäkin, että se luo uuden rajapinnan esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen sekä koulujen ja kouluterveydenhuollon väliin.

– Kireä aikataulu saattaa häiritä nykyisiä toimivia palveluita ja palveluiden jatkuvuutta, Ebeling arvioi.