Eduskunnan kansalaisinfossa tänään pidetyssä aamiaisseminaarissa pohdittiin kansallisen lapsistrategian valmistelua ja sen tavoitteita.

– Nykyinen lapsipolitiikan hajanaisuus ja pirstaleisuus pitää saada lapsistrategialla kuriin. Strategiassa tulee olla yli hallituskausien kulkevia tavoitteita, jotka paloitellaan kullekin hallituskaudelle. Tarvitaan tavoitteiden toteutumisen jatkuvaa seurantaa. Tavoitteiden toteutumiseksi kaikki hallinnonalat on sidottava mukaan, muistutti eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah (kd).

– Lasten kanssa työtä tekevät eivät kaipaa lisää hankehumppaa, vaan pitkäjänteistä strategiaa, jossa on konkreettisia tavoitteita ja niille relevantteja mittareita.

Keskustelussa korostettiin, että strategian valmistelun aloittamista ei pidä lykätä, vaikka se ei tulekaan toteutumaan vielä tällä vaalikaudella. On paljon mikä menee vaalikausien yli.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistutti, että on paljon horisontaalisia tavoitteita, jotka ovat puoluepolitiikasta riippumattomia.  Vaikka strategian valmistelu alkaa Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla, on tärkeää, että myös muut vastuuministeriöt sitoutuvat strategiaan ja osallistuvat sen valmisteluun. Esimerkiksi työelämäkysymykset, liikenne ja viestintä sekä tietenkin valtion rahoitus ovat keskeisiä lapsistrategian toteutumisen kannalta.

Lasten kanssa työtä tekevät eivät kaipaa lisää hankehumppaa, vaan pitkäjänteistä strategiaa, jossa on konkreettisia tavoitteita ja niille relevantteja mittareita.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan hyviä tavoitteita on tiukan säästökuurin kautta vesitetty. Tällä hallituskaudella on ollut hyviä hallitusohjelmakirjauksia, mutta samanaikaisesti esimerkiksi varhaiskasvatuslain toimeenpanoa on heikennetty ja lapsiryhmien kokoa suurennettu, mikä on toiminut vastoin tavoitetta varhaiskasvatuksen kehittämisestä.

MLL ja Lastensuojelun keskusliitto pitivät tärkeänä strategian valmistelussa myös kansalaisjärjestöjen sekä myös lasten ja nuorten osallistaminen valmisteluun toteutuu.

Lapsi- ja perhejärjestöt esittivät helmikuussa yhteisessä kannanotossaan, että Suomeen laaditaan kansallinen lapsistrategia ohjaamaan lapsi- ja perhepolitiikkaa. Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti, että lapsistrategian valmistelu aloitetaan.

Järjestöt uskovat, että lapsistrategian avulla voitaisiin vakiinnuttaa lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi osaksi valtiovallan, kuntien ja maakuntien toimintaa.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mielestä lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa ollut sirpaleista ja epäjohdonmukaista. Suomesta on puuttunut kattava lapsipolitiikan koordinaatio. Siksi koordinointia eri toimijoiden, kuten ministeriöiden, keskushallinnon, alue- ja paikallistason välillä, on parannettava.