KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on peräänkuuluttaa toimia rannikkokalastuksen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Runsaat hylje- ja merimetsokannat vaikeuttavat merkittävästi rannikkokalastusta ja saalis on pienentynyt voimakkaasti viime vuosina.

– Rannikkokalastus on pidettävä elinvoimaisena ja varteenotettavana elinkeinona tuleville polville, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä työskentelevä Peter Östman.

Perämeren rannikolla ammattikalastajat kamppailevat jatkuvasti hylkeiden vuoksi tuhoutuneiden pyydysten kanssa. Hylkeitä houkuttelee helppo ravinnonsaanti suoraan verkkokasseista. Ne syövät ravinnokseen erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja kaloja, Perämeren taimenia ja vaellussiikoja. Myös merimetsot ovat lisääntyneet, mutta poikkeuslupia niiden metsästykseen on vaikea saada.

Kalastajien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt, eikä nuorempi sukupolvi näe alaa yhtä houkuttelevana. Östmanin mielestä on tärkeää, että nuoria saataisiin kannustettua alalle ja tarjottava heille koulutusta.

– On suomalaisten etu, että kalatalouden jatkuvuus turvataan. Kestävää kulutusta tukisi se, että voisimme satsata lähellä tuotettuun kalaan. Perämeri erityisesti on tärkeää lohenkalastusaluetta, jossa sijaitsee suurin osa kansallisesta lohikiintiöstä. Ei käy järkeen, että samanaikaisesti vaikeutetaan kotimaista tuotantoa ja peräänkuulutetaan ekologisuutta ruuantuotannossa.

Nykyisin vain murto-osa metsästykseen annetuista hyljekiintiöstä tulee täytetyksi.
– Syinä tähän ovat EU-tasolla sovittu hyljetuotteiden kauppakielto ja sääolosuhteista johtuva metsästyksen vaikeus. Erilaiset hylkeenkestävät materiaalit ovat kalliita ja metsästys voi pahimmillaan olla vaarallista. Kauppakielto taas vaikuttaa siihen, etteivät kalastajat saa hyödyntää hylkeitä kaupallisesti, eivätkä siksi pysty kattamaan esimerkiksi kustannuksia, Östman toteaa.

On suomalaisten etu, että kalatalouden jatkuvuus turvataan. Kestävää kulutusta tukisi se, että voisimme satsata lähellä tuotettuun kalaan.

– Problematiikka ei ole pyyntikiintiössä, vaan niiden käyttämättä jättämisessä, koska pyydetystä saalista ei hyödy rahallisesti. Kysyin Islannin Pohjoismaisesta yhteistyöstä ja kestävästä kehityksestä vastaavalta ministeriltä, voisimmeko yhdessä löytää keinon tilanteen korjaamiseksi. Äskettäisellä Islannin presidentin Suomen vierailulla toin esille saman huolen uudestaan.

Östmanin mielestä hyljetuotteiden kauppakieltoa tulisi tarkastella uudestaan ja selvittää, voisiko sen purkaa pienimuotoisen kaupan sallimiseksi, jotta päästäisiin tasapainoisempaan tilanteeseen.