Fidan ruokaturvahanke Itä-Afrikassa tarjoaa ekologisia ratkaisuja pienviljelijöille

29.5.2018 klo 11:30 Politiikka Merja Eräpolku

Miten ympäristönsuojelu ja käytännölliset ideat auttavat vaikeasta nälkäongelmasta kärsivissä maissa? Viime viikolla eduskunnassa kuultiin lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin toiminnasta erityisesti ruokaturvan kehittämiseksi itäisessä Afrikassa ja Pohjois-Koreassa.

Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa aliravitsemuksesta kärsii jopa neljäosa väestöstä. 23 miljoonaa afrikkalaista lasta käy kouluaan nälkäisenä. Fidalla on itäisessä Afrikassa lukuisia kehitysyhteistyöhankkeita, joista yksi on ruokaturvan kehittäminen.

Kuivuva maissipelto. Kuva: Craig Sorley

– Pienviljelijät tuottavat valtaosan Afrikan ruoasta. Kovin usein pienviljelijöiden työ menee hukkaan, kun sato kuivuu pelloille tai heikko varastointi tekee tuhojaan, kertoi järjestön Tansanian ohjelmakoordinaattori Daniel Korpela.

Alueellisen ruokaturva- ja ilmastonmuutosohjelman tavoitteena on itäisen Afrikan ympäristö- ja ilmasto-ongelmien keskellä painivien ihmisten toimeentulon helpottaminen muun muassa tarjoamalla koulutusta ekologisesta viljelystä ja tuholaistorjunnasta, polttopuun käytön vähentämisestä ja puiden istuttamisesta.

Vuonna 2014 alkaneen hankkeen aikana jo lähemmäs 7000 pienviljelijää on koulutettu parempiin, ekologisesti kestäviin viljelytekniikoihin. Lisäksi paria tuhatta nuorta on opetettu kouluissa pienimuotoiseen kotitarveviljelyyn, esimerkiksi säkkiviljelyyn ja ympäristönsuojeluun.

– Jaamme tietoa ja opetamme edullista ja helposti toteutettavaa kateviljelyä, jossa esimerkiksi olkikatteella suojataan maata kuivumiselta. Parhaimmillaan sato voi tällä menetelmällä jopa nelinkertaistua. Koulujen yhteyteen on toteutettu mallipeltoja, joilla oppilaat ovat kasvattaneet satoa ja vieneet ideoita kotiin, Korpela kertoi.

Haasteena on ravinnon puutteen ohella sen yksipuolisuus. Keittiöpuutarhojen perustaminen on yksi keino monipuolistaa ruokavaliota.

– Paikalliset tykkäävät maissista. Haluamme rohkaista heitä kasvattamaan myös vihanneksia ja istuttamaan hedelmäpuita. Keittiöpuutarhojen kasteluun voidaan käyttää keittiöjätevettä.

Avaimenreikäpuutarhoiksi kutsuissa pienissä, pyöreissä keittiöpuutarhoissa on keskellä komposti, jossa lahoavat kasvit ja ruuantähteet vapauttavat ravinteita suoraan maaperään. Se toimii eräänlaisena suodattimena niin, että keittiön jätevettä ja ruokajätettä voidaan käyttää hyödyksi vihannesten kasvattamiseen.

– Energiatehokkailla uuneilla voidaan säästää jopa puolet ruoanvalmistuksessa käytettävästä puun määrästä.

Olemme kehittäneet edullista ja helposti toteutettavaa kateviljelyä, jossa esimerkiksi olkikatteella suojataan maata kuivumiselta. Parhaimmillaan sato voi tällä menetelmällä jopa nelinkertaistua.

Tärkeitä keinoja tilanteen helpottamiseksi on naisten maanviljelysmahdollisuuksien parantaminen ja pienviljelijöiden yhteisten markkinoiden luominen, jotta sadosta saa parempi hinta kuin jos myydään pieniä eriä.

– Kuitenkaan aina tekninen ratkaisu perheen taloudellisen tilanteen parantamiseksi ei riitä. Arvomaailma ja ajatustapa ratkaisevat lopulta sen, miten saadaan luotua perheisiin kestävää hyvinvointia, Korpela muistutti.

Parempi sato ja siitä saatu raha ei välttämättä päädy oikeisiin kohteisiin. Perheissä tuskaa aiheuttaa, jos sadosta saatu raha päätyykin perheen hyvinvoinnin sijasta esimerkiksi päihteisiin, uhkapeleihin tai prostituutioon.

Fida toimii hankkeissaan aina kumppanuuksien kautta. Kumppaneina hankemaissa on paikallisia kirkkoja mutta myös sekulaareja toimijoita.

– Paikallisesti mukana on aina myös suomalainen toimija. Olemmekin saaneet arvioinneissa positiivista palautetta juuri tästä toimintatavasta. Meillä on suomalaisia asiantuntijoita, jotka tuntevat kyseiset hankealueet hyvin, totesi Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.

Keskustelussa todettiin, että ilman kumppanuuksia paikallisten kirkkokuntien kanssa, jäisi iso osa tärkeistä yhteistyökumppaneista jäisi pois. Tämä on kristilliseltä pohjalta toimien kehitysyhteistyöjärjestöjen yksi vahvuus.

Fidan rahoitus koostuu Suomen ulkoministeriön myöntämästä kehitysyhteistyötuesta, Fida secondhand -myymälöiden tuotoista, seurakuntien maksamista tukimaksuista ja yksityishenkilöiden tekemistä lahjoituksista, kuten kummilapsimaksuista. UM:n tuki muodostaa valtaosan kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituksesta. Toimintaa on myös EU:n kehitysyhteistyöhankkeiden kautta.

Tällä hallituskaudella Suomen kehitysyhteistyömäärärahoihin tehtyjen voimakkaiden leikkausten vaikutusten jälkeen Fidalla on 17 maaohjelmaa. Yksi niistä on Pohjois-Korean siemenperunaprojekti. Pohjois-Koreassa ei ole meneillään muita suomalaisia kehitysyhteistyöhankkeita.

Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola, vaikuttamistyön asiantuntija Katja Köykkä ja Tansanian ohjelmakoordinaattori Daniel Korpela (oikealla) tapasivat kansanedustajia ja ryhmäkansliahenkilökuntaa aamiaistapaamisessa 23.5. eduskunnassa. Keskustelu- ja infotilaisuutta isännöi Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen, kansanedustaja Antero Laukkasen (vas.) vierellään Peter Östman. Kuva: Merja Eräpolku

Ylös