Eriarvoistumisesta ja sosioekonomisten erojen kasvusta johtuva syrjäytyminen nousi selvästi suurimmaksi turvallisuuden yhdenvertaisuutta uhkaavaksi ilmiöksi.

Syrjäytyminen vaarantaa sen, että Suomi olisi yhtä turvallinen maa kaikille. Haavoittuvassa asemassa olevien pelätään lisäksi tulevaisuudessa jäävän herkästi hyvinvointipalvelujen ulkopuolelle.

Asia käy ilmi sisäministeriön tilaamasta ja tänään julkistamasta ”Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille?”-selvityksestä, jossa arvioidaan turvallisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Selvityksessä todetaan, että syrjäytyminen ja sen uhka koskee erityisesti köyhimpiä väestöryhmiä. Haavoittuvimmiksi tunnistettiin pienituloiset ja yksinäiset vanhukset, lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajat.

Syrjäytymisen on nähty synnyttävän rikollisuutta ja turvallisuuden tunteen heikkenemistä

Syrjäytymisen on nähty synnyttävän rikollisuutta ja turvallisuuden tunteen heikkenemistä. Syrjäytyminen ja huono-osaisuus ovat myös tekijä radikalisoitumisessa ja poliittisten järjestelmien toiminnan ongelmissa.

Sisäinen turvallisuus näyttäytyy eri väestöryhmien kohdalla eri tavoin.

Yleisesti vähemmistöihin kuuluvan väestön arvioitiin olevan valtaväestöä heikommassa asemassa ja kokevan enemmän turvattomuutta.

Eniten pelkoa ja turvattomuutta aiheuttavat vihapuhe, syrjintä, rasismi ja väkivalta.

Vihapuhe on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja sen vaikutusten uskotaan kasvavan edelleen viiden seuraavan vuoden aikana.

Selvityksessä esille noussut vihapuhe kohdistuu enimmäkseen niihin vähemmistöryhmiin, joilla on joku näkyvä ero valtaväestöön nähden. Vihapuhetta kohtaavat esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset, romanit, saamelaiset, uskonnolliset vähemmistöt sekä seksuaali-ja sukupuolivähemmistöt.

Erityisen herkästi vihapuheen ja rasismin kohteeksi joutuvat useaan eri vähemmistöryhmään kuuluva väestö.

Väkivalta on edelleen sukupuolisidonnaista. Miehet joutuvat naisia useammin henkirikoksen tai muun väkivallanteon kohteeksi. Mitä vakavammasta väkivallasta on kysymys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä uhrina on mies.

Kuolemaan johtaneet rikokset ovat olleet suurelta osin syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäistä väkivaltaa.

Naiset puolestaan kohtaavat väkivaltaa useimmiten parisuhteessa tai töissä.