Suomestako uskonnonvapauden kehitysmaa?

7.6.2018 klo 20:16 Kolumnit Merja Eräpolku

”Keskiajalla poltettiin noitia, nyt palavat toimitusjohtajat”, otsikoi kolumninsa (7.6.) Iisalmen Sanomien päätoimittaja Kari Angeria. Hän toteaa, että ”tuomitsemisen ja leimaamisen ilmapiiri johtaa keskustelun tukahtumiseen ja sananvapauden kaventumiseen. Olemme pian tilanteessa, jossa on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttyä esittää vain mielipiteitä, joista kaikki ovat samaa mieltä. Historiassa on varoittavia esimerkkejä siitä, mihin tällainen johtaa. On helppoa katsoa keskiajalle ja tuomita noitavainot. Voisimmeko yhdessä kuitenkin katsoa hieman lähemmäs ja pohtia mitä ympärillämme tapahtuu?”

Angerian mukaan nykyajan noitavaino nähtiin eilen, kun Pori Jazzin toimitusjohtajaksi viime viikolla nimitetty Aki Ruotsala sai lähtöpassit tulevasta tehtävästään muutaman tunnin somekohun jälkeen. Ajatukseen on helppo yhtyä.

Aktiiviseksi kristityksi tunnustautuvan kristillisdemokraatin valinta kulttuurifestivaalin toimitusjohtajaksi oli liian vaikea pala arvoliberaalille Suomelle. Ruotsalan historiasta löytyi kannanotto, josta sai leimahtavan sytykkeen. Hän oli puolustanut vuonna 2011 Nuotta-median Älä alistu -kampanjan ilmaisunvapautta toimiessaan KD Nuorten puheenjohtajana. Tuossa kampanjassa viestittiin, että homoseksuaali voi muuttua.

Vanha kannanotto ja siihen liittyen tehdyn Satakunnan Kansan haastattelun muutama huonosti ilmaistu kommentti tarjosivat riittävät ainekset someraivolle ja boikottikampanjalle. Pikakokouksessaan Pori Jazzien hallitus päätti, että elokuussa alkavaksi sovittu työsopimus puretaan.

Älykkään, hyväntahtoisen ja sosiaalisen Aki Ruotsalan leimaaminen todellisuuden vastaisilla mielikuvilla on tuntunut hänet tuntevista täysin kohtuuttomalta. Epäreiluutta lisää se, että haastateltu oli – tuloksetta – pyytänyt lehteä etukäteen korjaamaan sanomaansa, jotta väärinymmärrystä ei syntyisi.

”Minulla on sellainen ihmiskäsitys, jonka mukaan en erottele ihmisiä homoiksi tai heteroiksi. On vain ihmisiä ja sitten on homoutta ja heteroutta.” Ruotsala olisi halunnut korjata haastatteluaan.

Viha-aallon vanavedessä syntyi vastareaktio. Ilmaistiin tukea ja rohkaisua uhria kohtaan, mutta myös suurta huolta ja ahdistusta. ”On vaarallista tuoda julki valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä.” ”Haaskalinnut saivat taas yhden saaliin.” ”Taas yksi surullinen esimerkki mielipidevainosta ja somelynkkauksesta.” ”Pelottaa tulevaisuus, jossa ”vääränlaiset” mielipiteet aiheuttavat yhä enemmän syrjintää työmarkkinoilla.”

Suvaitsevaisuus on sydämen sivistystä, jossa ei vain siedetä erilaisia mielipiteitä, vaan myös arvostetaan sellaisten olemassaoloa.

Moni kokee, että Suomi on muuttunut. Ei ole sellaista turvallista ilmapiiriä, jossa aidosti voisi esittää mielipiteensä ja kertoa vakaumuksestaan. Mielipiteitä, joita vielä äskettäin valtaosa väestöstä piti täysin luonnollisina, ei saisi enää olla olemassakaan – ei ainakaan ääneen lausuttuina.

”Tulee vaikutelma, että arvokysymyksissä eletään yhden oikean käsityksen aikaa, samaan tapaan suomettumisen aikana oli vain yksi oikea tapa suhtautua Neuvostoliittoon”, totesi Päivi Räsänen.

Joku huokaisee, onko Suomesta tulossa uskonnonvapauden kehitysmaa. Voiko avoimesti kristitty edetä urallaan? Näemmekö pian sellaista vainoa kuin monessa muussa maassa?

Suvaitsevaisuus on sydämen sivistystä, jossa ei vain siedetä erilaisia mielipiteitä, vaan myös arvostetaan sellaisten olemassaoloa. Pidetään kiinni valistusfilosofi Voltairen periaatteesta: ”Olen kaikesta eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla eri mieltä”. Onko 2010-luvun älymystö tämän viisauden kadottanut?

Rohkaistutaan siis käyttämään entistä reippaammin sananvapauttamme ja oikeuttamme vakaumukseen. Vaikeneminen pelon vuoksi veisi tielle, joka johtaa todellisten mielipide- ja uskonvainojen aikaan. Modernin ajan noitavainoihin emme voi suostua. Emme voi alistua siihen, että päivä päivältä siirtyisimme enemmän kohti Suomea, jossa tietyistä asioista olisi vain yksi ”oikea” mielipide.

 

Merja Eräpolku on KD-lehden toimittaja ja Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tiedottaja.

Ylös