Viime vuonna rankkasateet, nyt ennätyskuivuus: Peter Östman kehottaa hallitusta varautumaan peräkkäiseen katovuoteen

8.6.2018 klo 11:37 Uutiset Samuli Rissanen

Kansanedustaja Peter Östmanin mukaan Suomen varauduttava maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten heikkenemiseen. Viime vuonna sadonkorjuuta piinasivat rankkasateet, nyt ennennäkemätön kuivuus.

–  Ennennäkemätön alkukesän kuivuusjakso koettelee nyt Suomea. Edessä on monin paikoin jälleen katovuosi ja tilanne useilla maatiloilla on hyvin stressaava. Kuiva ja lämmin sää on leikannut kevätviljojen sato-odotuksia jo viidenneksen keskimääräisestä, kansanedustaja Peter Östman sanoo.

Hän muistuttaa, että monien ihmisten ainoa tulonlähde on vaarassa. Lisäksi lähes koko maassa on metsäpalovaara.

Kotimaisen ravinnontuotannon jatkuvuus on vaakalaudalla, mikäli maatilojen ahdinko syvenee. On mahdollista, että poikkeavat sääilmiöt tulevat yleistymään.

Myös kotimaisen ravinnontuotannon jatkuvuus on vaakalaudalla, mikäli maatilojen ahdinko syvenee. On mahdollista, että poikkeavat sääilmiöt tulevat yleistymään.

– Perinteisen maanviljelyn rinnalle tulee kehittää uusia tapoja tuottaa ravintoa sekä jouduttaa niiden käyttöönottoa. Lisäksi tulee yhä panostaa uusien viljelylajikkeiden kehittämiseen sekä maa- että myös metsätaloudessa, Östman sanoo.

Hän on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten tulevaisuuteen sekä globaalin ruokaturvan varmistamiseen.

– Maatalous on aina ollut innovaatioala. Suomi on edelläkävijämaita esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä. Tuotantosuuntien muutokset ja investoinnit pakon edessä ovat kuitenkin erittäin raskaita yrittäjille, joilla on entuudestaan suuria investointilainoja koneista ja kalustosta. Valtion on nyt oltava herkällä korvalla viljelijöiden tilanteesta, Östman vaatii.

Paitsi Suomessa, ilmastonmuutos ja kestämätön vesivarojen käyttö heikentävät maatalouden ja elämisen edellytyksiä eri puolilla maailmaa. Vesi- ja ruokaturva on ollut yksi suomalaisen kehitysyhteistyön menestysaloja. Östmanin mukaan Suomella voi olla merkittävä rooli ongelmien ratkaisijana

– Kestävän ja ekologiset reunaehdot huomioivan vesihuollon ja ravinnontuotannon on oltava yksi kehitysyhteistyön painopistealoista.

Östman kysyy hallitukselta:

– Mitä hallitus aikoo tehdä maanviljelijöiden ahdingon helpottamiseksi, niin tämän hetkisen tilanteen osalta, kuin pidemmällä aikavälillä, ilmastonmuutokseen varautumisen edistämisen sekä maa-, että myös metsätalouden aloilla?

Miten hallitus aikoo tukea huoltovarmuuden kannalta tärkeiden ruoantuotantotapojen monipuolistumista, esimerkiksi ravinnontuotantoon liittyvien innovaatioiden ja uusien teknologioiden kaupallistamista?

Mitä hallitus aikoo vielä tällä hallituskaudella tehdä globaalin ruokaturvan varmistamiseksi ja tukemiseksi ekologisesti kestävällä tavalla?