”EU-koheesiorahojen 100 miljoonan euron lisäys on laiha lohtu maataloustukia uhkaavan 500 miljoonan leikkauksen rinnalla”

11.6.2018 klo 10:03 Uutiset Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää EU:n komission esitystä tulevista rahoituskehyksistä Suomelle monella tapaa ongelmallisena. – EU-maksut sen kun kasvavat ja tukien saanto heikkenee, Essayah sanoo

EU:n komission esitys vuoden 2020 jälkeen noudatettavasta rahoituskehyksestä kasvattaisi EU:n budjettia, mutta leikkaisi reilusti sekä aluetuesta että maataloudesta.

– Komission esittämä budjetin kokonaistaso merkitsisi jopa miljardin lisälaskua tulevalla kehyskaudella. Koheesiorahoista ennakoitu 100 miljoonan euron lisäys on laiha lohtu maataloustukia uhkaavan lähes 500 miljoonan tukitason leikkauksen rinnalla, Essayah muistuttaa Maaseudun tulevaisuus-lehden kolumnissaan.

Hän muistuttaa, että tähä asti hallituksen pehmeämpää linjaa kokonaistasoon on perusteltu sillä, että keskeistä on säilyttää Suomen saanto tärkeissä rakennerahoissa ja maaseudun kehittämisessä.

EU-maksut sen kun kasvavat ja tukien saanto heikkenee, Essayah sanoo

– Nyt uhkaa toteutua juuri päinvastainen: EU-maksut sen kun kasvavat ja tukien saanto heikkenee, Essayah sanoo.

Lisäksi tarkempi tutustuminen maatalouspolitiikan uudistukseen paljastaa Essayah’n mukaan sen, että uhkaava tukitason leikkaus ei ole ainut huoli. Myös uudet ympäristövaatimukset vaikuttaisivat suoraan tulonmuodostukseen.

Sinällään hyvää tarkoittavat linjaukset tukien ohjaamisesta vain aidoille viljelijöille ja tilakohtaisten suorien tukien katot aiheuttanevat vain erilaisten ”luovien” omaisuusjärjestelyjen aallon.

– Komission lempilapsi ”turvemaiden suojelu” näyttää sekin jälleen putkahtaneen cap-esitykseen. Moni EU-maa ei tämän kohdan tärkeyttä Suomelle ymmärrä, sillä määrittelystä riippuen jopa kaksi kolmasosaa pelloistamme lepää turvemaan päällä.

– Tässä vaiheessa jo muistutan Suomen edunvalvojia, että viime cap-kauden neuvotteluissa uusien turvemaiden kyntökielto ministeritasolla neuvostossa hävittiin, Essayah muistuttaa.

Pelastus tuli hänen mukaansa suomalaismeppien hyvän yhteistyön ansiosta, kun kielto saatiin kumottua Euroopan parlamentin kannassa ja väännettyä sillä vipuvarrella lopulliseen esitykseen.

Maatalouden kustannuksella budjetissa on muutenkin tehty avauksia politiikka-alueilla, jotka aiemmin on selkeästi haluttu pitää jäsenmaiden kompetenssissa.

Tällä kertaa komission uudet avaukset lähtevät Essayah’n mukaan ”erityistarpeiden kuten kilpailukyvyn, nuorisotyöttömyyden ja pankkiunionin varautumisjärjestelyiden” tukemisesta yhteisestä budjetista. Kalliit ja poliittisesti vaikeat rakenneuudistukset haluttaisin ainakin osin maksattaa muilla yhteisistä rahoista.

– Edessä on sekä suomalaiselle maataloudelle että sitä kautta koko Suomelle tärkein neuvotteluvuosi sitten EU-liittymissopimuksen, ja monet näistä haasteellisista kysymyksistä venyvät Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle 2019.