Lapsenhuoltolain uudistamisella parannetaan lapsen oikeutta kummankin vanhemman läsnäoloon elämässään

13.6.2018 klo 15:03 Uutiset Merja Eräpolku

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) pitää tarpeellisena lapsenhuoltolain uudistamista. Hallituksen esitysluonnos on pääosin linjassa KD:n tavoitteiden kanssa.

Hallituksen on vielä ennen juhannusta tarkoitus antaa eduskunnalle esitys lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Oikeusministeri Antti Häkkänen esitteli lakiluonnosta viime viikolla medialle.

Eduskunnan lakivaliokunnassa työskentelevän Antero Laukkasen mukaan uudistus on selkeä parannusaskel nykytilanteeseen, vaikka siinä edetäänkin verraten varovasti.

– KD on vaatinut lainsäädäntöön parannuksia, muun muassa uusia keinoja edistää lapsen tapaamisoikeuksien toteutumista.

Tapaamisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan muun muassa sitä, että tuomioistuimen päätökseen voitaisiin tietyin edellytyksin asettaa uhkasakko.

– KD on korostanut prosessin aikana, että lainsäädännön lähtökohtana on oltava ensisijaisesti lapsen edun näkökulma, hänen oikeutensa kumpaankin vanhempaan ja läheisten ihmissuhteiden säilymiseen myös erotilanteissa. Siksi on tärkeää, että lainsäädännön avulla pystytään nykyistä paremmin huolehtia tapaamisoikeuksien toteutumisesta.

– Lähtökohtana tulee olla vanhempien yhteisvastuu kuljetuksista ja matkakustannuksista. Jos lapsen ja etävanhemman tapaamiset kariutuvat käytännön ongelmien, kuten kustannusten vuoksi, viranomaisten tulee neuvotella niistä vanhempien kanssa ja pyrkiä poistamaan tapaamisen esteet esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen tai asumistuen määrärahoilla tai sosiaalisen lomatoiminnan mahdollisuuksilla.

Kristillisdemokraattien mielestä lainsäädännön tulee aiempaa tehokkaammin edistää lapsen kuulemista ja osallistumista häntä koskevien asioitten käsittelyyn.

– Valtaosa lapsista elää edelleen yhdessä kodissa vanhempiensa kanssa. Kuitenkin entistä useamman lapsen elämänpiiri on vanhempien erillään asumisen ja muuttuvien perhetilanteiden vuoksi altis ristiriidoille ja tärkeiden ihmissuhteiden rikkoutumiselle. Perhemuotojen ja vanhemmuuden muuttuessa on myös lainsäädäntöä uudistettava siten, että lapsen eri kehitysvaiheissa toteutuu kokemus sekä isästä että äidistä, Laukkanen toteaa.

Lainsäädännön lähtökohtana on oltava ensisijaisesti lapsen edun näkökulma, hänen oikeutensa kumpaankin vanhempaan ja läheisten ihmissuhteiden säilymiseen myös erotilanteissa.

Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuksiin sekä esimerkiksi vuoroasumiseen kummankin vanhemman luona liittyy monitahoisia ja käytännön elämässä vaikeita asioita.
– Hyvän lainsäädännön laatiminen on haastavaa ja lakien soveltamisessa tarvitaan aina huolellista yksilökohtaista harkintaa, Laukkanen muistuttaa.

Hänen mielestään on hyvä, että riidattomissa asioissa vanhempia oikeudellisesti sitova ratkaisu voidaan entistä laajemmin sopia sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella.

Lapselle läheisen henkilön tapaamisoikeus lakiin

Nykyisin erotilanteessa lapselle voidaan vahvistaa tapaamisoikeus vain omien vanhempien kanssa. Lakiluonnoksessa esitetään, että tarvittaessa lapselle erityisen läheisen henkilön ja lapsen tapaamisoikeus voidaan vahvistaa oikeudellisesti sitovalla tavalla. Tällainen läheinen henkilö voi esityksen mukaan olla esimerkiksi samassa taloudessa lapsen kanssa asunut isovanhempi, sijaisvanhempi tai vanhemman entinen puoliso.

– Kristillisdemokraattien mielestä tämä on tärkeä muutos nykyiseen lakiin. Lapsen kannalta keskeistä on turvallisten ja kestävien aikuissuhteiden syntyminen ja säilyminen.

– Usein isovanhemmat ovat osa lapsen elämän merkittävää ihmissuhdeverkostoa. Myös näistä suhteista on huolehdittava. Vieraannuttaminen koskee yleensä koko lapsen toisen vanhemman sukua. Tästä syystä lakiin on syytä lisätä huoltajien nimenomainen velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita, Laukkanen korostaa.

Ei muutoksia etuuksien ja palvelujen saamiseen vuoroasumisessa

Entistä useammin eroperheissä päädytään vuoroviikkoasumiseen. Lapsilisät ja perhe-etuudet maksetaan kuitenkin yhdelle vanhemmalle.

Lakiluonnoksen mukaan jatkossakin lakiin kirjattaisiin lapsen mahdollisena asumisjärjestelynä se, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Tämä tieto merkittäisiin väestötietojärjestelmään, mutta jatkossakin lapsella olisi vain yksi virallinen asuinpaikka.

Ehdotetut vuoroasumista koskevat säännökset eivät kuitenkaan vaikuttaisi lapsen ja perheen saamien palveluiden ja etuuksien määräytymiseen.

Tätä Laukkanen pitää esityksen heikkoutena. Myös vuoroasumiseen liittyvät sosiaalipalvelut ja -etuudet tulisi uudistaa.

– Etuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteisiin olisi saatava muutoksia. Uskon, että se vahvistaisi vanhempien sitoutumista lapsen huoltoon ja kasvatukseen tasavertaisesti, Laukkanen sanoo.

Vieraannuttamista ehkäistään

Vieraannuttamisella tarkoitetaan usein vanhemman käyttäytymistä tavalla, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman vuorovaikutussuhdetta ja mahdollisesti johtaa sen katkeamiseen kokonaan.

Hallitus aikoo esittää, että vieraannuttamiseen suhtaudutaan tuomittavasti, mutta sitä ei kriminalisoida. Kuitenkin lakiin lisättäisiin säännös siitä, että vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä sellaista toimintaa, joka voi aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Vanhemman vieraannuttamistaipumus voidaan ottaa huomioon tapaamisoikeudesta päätettäessä.

– Vieraannuttaminen pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin ja viranomaisten tulisi puuttua siihen määrätietoisemmin. Tunnistamiseen tarvitaan lisää koulutusta, tutkimusta ja viranomaisohjeistusta, Laukkanen arvelee.

– Tuomioistuinten käsitellessä huoltajuuskiistoja, vieraannuttamisen näkökulmasta päätösten taustalla tulisi olla sen arviointi, kumpi vanhemmista pystyisi lähivanhempana paremmin tukemaan toisen etävanhemmuutta.

KD:n tuoreessa perhepoliittisessa ohjelmassa on linjattu, että vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen tulee sanktioida.