– Onko nyt niin, että tämä yhtiöittämispakko, mikä julkisella puolella vältettiin, onkin tällä hetkellä yhdistysten ja järjestöjen ristinä elikkä sillä puolella on pakko mennä yhtiöittämään, Sari Essayah kysyi eduskunnan kyselytunnilla.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että kilpailuneutraliteettihaaste on hallituksen valinnanvapausmallin ytimessä muutoinkin kuin pelkästään hankkeen mahdollisen EU-notifioinnin osalta.

Essayah muistutti eduskunnan kyselytunnilla, että sote-uudistuksen valinnanvapautta markkinoitiin aikoinaan niin, että asiakkaalla on mahdollisuus valita sen maakunnan liikelaitoksen, yrityksen tai sitten yhdistysten ja järjestöjen tarjoamien palveluitten väliltä.

Kuntavaalien viimeisessä puheenjohtajien TV-tentissä Essayah totesi, että EU:n kilpailuneutraliteettisäännökset saattavat estää julkista tukea saavien järjestöjen osallistumisen markkinamalliin.

– Taisin viime kevään kuntavaalitentissä todeta, että järjestöjen tuleminen samalle viivalle yritysten ja myöskin maakunnan liikelaitoksen kanssa voi olla aika hankalaa, koska monet yhdistykset saavat julkista tukea ja ovat sillä tavoin kilpailuneutraliteetin näkökulmasta ongelmallisessa tilanteessa, Essayah muistutti eduskuntaa.

Hän asetti kysymyksen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle, jonka asettama selvitystyöryhmä oli todennut selkeästi, että yhdistysten on pystyttävä erottamaan se osuus, mikä on markkinoilla olevaa palveluntuotantoa, ja toisaalta sitten se osuus, mikä on järjestötoimintaa.

– Onko nyt niin, että tämä yhtiöittämispakko, mikä julkisella puolella vältettiin, onkin tällä hetkellä yhdistysten ja järjestöjen ristinä elikkä sillä puolella on pakko mennä yhtiöittämään, Essayah kysyi ministeriltä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko muistutti, että suomalaiset sote-järjestöt saivat viime vuonna yli 340 miljoonaa euroa julkista tukea Veikkauksen peliyhtiöjärjestelmän kautta ja Suomessa on järjestelmä, jossa varoja ei voi käyttää sellaisten palvelujen tuottamiseen, jotka kunnat ovat velvoitettuja tarjoamaan julkisina palveluina, tulevaisuudessa siis maakunnat.

– Eli aivan kuten edustaja Essayah toteaa, on näin, että järjestöt eivät voi näitä julkisesti järjestettyjä sote-palveluita toteuttaa näillä niin kutsutuilla veikkausvoittovaroilla, Saarikko totesi.

Ministerin mukaa silloin kun tuottaja on esimerkiksi järjestö, on selkeintä, että se erottaa osan, jossa se toimii palveluntuottajana, siitä järjestöpohjaisesta, yleishyödyllisestä toiminnastaan vähintäänkin kirjanpidollisesti riittävän selkeästi.

– Moni järjestö on päätynyt myös yhtiöittämisratkaisuun. Siihen ei ole pakkoa, mutta moni on tehnyt sen jo nykyjärjestelmän puitteissa.