Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat saavat tarpeekseen leipäjonoista. Kansanedustaja, sosiaalineuvos ja Hyvä Arki ry:n puheenjohtaja Antero Laukkasen mielestä jonoista on tullut piikki päättäjien lihaan.

Helsinki haluaa kokonaan eroon ruokajonoista. Tilalle ollaan tuomassa Vantaalla kehiteltyä Yhteistä pöytää. Espoossa valmistellaan samansuuntaista muutosta.

Helsingissä sosiaali- ja terveyslautakunta käy suunnitelmia läpi tänään.

Helsinki on tuomassa ruokajonojen sijaan Vantaalla kehiteltyä Yhteistä pöytää. Espoossa valmistellaan samansuuntaista muutosta.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja sosiaalineuvos Antero Laukkanen arvioi, että leipäjonoissa seisovat avuntarvitsijat halutaan nyt sisätiloihin esimerkiksi talvipakkasilta.

– Hyvä niin, mutta leipäjonojen uudelleen organisointi ei helpota köyhyyttä. Liian helposti käy, että poissa silmistä on myös poissa mielestä, hän sanoo.

Laukkanen uskoo, että leipäjonot ovat piikki päättäjien lihassa. Jonojen syyt ovat kuitenkin syvemmällä kuin yhteisöllisyyden puutteessa. Jo vuodesta 1995 alkanut eriarvoistuminen jatkuu yhä voimakkaampana eikä loppua kehitykselle näy.

Kunnat etsivät uusia malleja vähävaraisten auttamiseen yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisestä, mutta köyhyyden vähentämisestä tai poistamisesta ei Laukkasen mukaan kukaan puhu vakavasti.

– Suomalaisten köyhyyden ja leipäjonojen poistamiseen tarvitaan päättäväisyyttä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Se vie aikaa ehkä saman verran kuin me poliitikot olemme antaneet eriarvoisuuden kehittyä eli noin 20 vuotta.

Laukkasen mukaan eriarvoistumisen vähentämiseksi tarvitaan kansallisen köyhyyden poistamisohjelma ja sosiaaliturvauudistus.

– Niitä odotellessa, ovat kaikki keinot vähävaraisten auttamiseen sallittuja. Nämä uudet hankkeet, yhteiset pöydät ja keskusvarastot, ovat huomattavasti kalliimpia, kuin nykyiset kolmannen sektorin tuottamat palvelut.

Helsingin Sanomien mukaan uudessa mallissa Helsinki ja Espoo alkaisivat keskittää hävikkiruuan kuljetuksia Vantaan tapaan. Tarkoituksena on perustaa yksi tai useita uusia isoja kylmävarastoja. Lisäksi kaupunki tarvitsisi autoja keräämään ruokaa keskukseen ja kuljettamaan sieltä edelleen maksutta oikeassa lämpötilassa jakelijoille.

Investointeihin ja työntekijöiden palkkoihin kuluisi Helsingiltä vuonna 2019 yhteensä 781 000 euroa, kahtena seuraavana vuonna noin puolet tästä. Myös seurakunta laittaisi rahaa kiinni keskukseen, mutta päävastuu olisi kaupungilla.

Laukkasen mielestä helpompi ja parempi olisi tukea ruoka-aputyötä ja diakoniaa tekeviä järjestöjä ja seurakuntia, antaa niille tiloja ja muuta tukea.

–  Näillä toimijoilla on osaaminen ja tahto tehdä hyvää kohdillaan, Laukkanen toteaa.