Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Sari Tanuksen mukaan hallituksen sote-vastine ei tuo helpostusta soten kireään yleisrahoitukseen. Se ei myöskään välttämättä sisällä riittävästi toimia perustuslakivaliokunnan edellyttämien ratkaisujen löytämiseksi.

– Vaiheistusta tulee lisää, mikä on hyvä asia, sillä maakunnat ovat hyvin erilaisissa lähtökohdissa sote-uudistuksen kannalta, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Sari Tanus arvioi hallituksen sote-vastinetta.

Hallituksen esittämät korjaukset soten valinnanvapauslakiin tulivat julkisiksi hetki sitten, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti asiasta julkisen kuulemisen. Hallitus kertoi ehdotuksen pääkohdista jo eilen.

Tanuksen mukaan huomionarvoista on, että soten valinnanvapautta lykätään vuodella ja kaikki sote-keskukset aloittavat vuoden 2022 alusta. Vaiheistusta on luvassa sen mukaan, mikä on maakunnan oma kyky siirtyä valinnanvapauteen.

– Se voi tapahtua vaiheistetusti vuoden 2023 loppuun asti, Tanus kiteyttää.

Valiokunnan julkisessa kuulemisessa alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kävivät läpi hallituksen keskeiset linjaukset.

Nergin mukaan EU-notifikaatiota eli tiedonantoa ei tehdä, koska sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu jäsenmaiden oman päätöksenteon piiriin.

– Yksikään jäsenmaa ei ole notifioinut omaa järjestelmäänsä EU:ssa, Nerg muistutti.

Vastineessa hallitus on lupautunut antamaan lisärahoitusta maakunnille, jotka eivät poikkeustilanteissa selviä itse sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista.

Tanus muistuttaa kuitenkin, ettei soten kireään yleisrahoitukseen ole tulossa helpotusta.

– Itse olisin toivonut korjausta nimenomaan yleiseen rahoitukseen. THL on arvioinut kustannusten kasvuksi 1,5 prosenttia väestön ikääntymisestä johtuen, hän sanoo.

Hallituksen on asettanut kustannusten kasvulle 0,9 prosentin ylärajan.

Tanuksen mukaan on kyseenalaista, riittävätkö vastineessa esitetyt toimet perustuslakivaliokunnalle, jonka arvioitavaksi laajat lakipaketit vielä kertaalleen menevät.

Kesäkuun alussa lausuntonsa antanut perustuslakivaliokunta löysi soten valinnanvapauslaista useita vakavia perustuslaillisia ongelmia, jotka on korjattava, että laki voisi edetä.

Tanuksen mukaan ongelmia saattaa tulla esimerkiksi asiakassetelijärjestelmän, henkilökohtaisen budjetin ja asiakassuunnitelman suhteen.

– Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti tulisi varsin pian käyttöön eli niiden käyttö alkaisi kaikissa maakunnissa 1.1.2021, Tanus muistuttaa.