Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen: ”Jos ei kasva kiinni, kasvaa erilleen”

23.6.2018 klo 13:30 Kotimaa Samuli Rissanen

Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen kertoo, että avioliittoleirien opetus on pysynyt melko samanlaisena vuosikymmenten ajan. Mutta yhteiskunnassa on samassa ajassa tapahtunut valtava muutos, ja sitoutuminen on vähentynyt. – Avioliitossa on  kuitenkin kyse syvästä sovittautumisesta toisen elämään, Ranssi-Matikainen sanoo.

Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan on suorastaan liikuttavaa, miten vähän itse konsepti on vuosikymmenten saatossa muuttunut – vaikka tieto on lisääntynyt huimasti. Avioliittoleireillä opetus koostuu edelleen vuorovaikutustaidoista, tunneilmaisusta, tarpeista, seksistä ja arjen haasteiden selättämisestä. Pariluennon jälkeen työskentelyä jatketaan vertaisryhmässä, kuten 40 vuotta sitten.

Sen sijaan yhteiskunnassa on tapahtunut samassa ajassa valtava muutos.

– Nykyinen yksilökeskeisyyttä, omia henkilökohtaisia tavoitteita sekä elämyshakuisuutta korostava kulttuuri ei itsestään selvästi tue hyvää perhe-elämää, Ranssi-Matikainen on huomannut.

Siitä kielii esimerkiksi perhe-elämään sitoutuneiden määrän väheneminen. Yksilökeskeinen aika on myös lykännyt perheen perustamista myöhempään ikään, jolloin oma elämä on ehtinyt muotoutua ja toiseen sopeutuminen on vaikeampaa. Tahaton lapsettomuus on lisääntynyt, kun lapsia hankitaan yhä vanhempana.

Avioliiton rinnalle ovat niin ikään kirineet muut sen omaiset suhteet, kuten avoliitto.

Ranssi-Matikaisen mukaan avioliitossa on kyse syvälle tasolle menevästä sovittautumisesta toisen elämään.  Siinä mielessä se on elämän haastavin ihmissuhde ja käy usein helpommin ja elastisemmin pari-kolmekymppiseltä.

– Avioliitto on joukkuelaji, jossa on huolehdittava, että kumpikin saa vuorollaan loistaa ja panostaa omiin tavoitteisiin – sitten taas vastavuoroisesti tukea toista.

Puolisoon on panostettava erityisellä tavalla ja enemmän kuin muihin ihmissuhteisiin.

Puolisosta tulee tärkein ihmissuhde, jota on varjeltava. Ranssi-Matikainen puhuu rajaamisesta: Puolisoon on panostettava erityisellä tavalla ja enemmän kuin muihin ihmissuhteisiin.

– Jollei kasva toisen kanssa samaan suuntaan, kasvu tapahtuu erilleen. Tunnesuhde vaatii kehittyäkseen aikaa. Kaikkeen, missä haluaa tulla hyväksi, pätee sama sääntö: panosta aikaa.

Toiselle hyvää tahtova, keskinäinen kiintymys on avioliiton tärkeä rakennusaine, mutta rakkaus on Ranssi-Matikaisen puheessa hyvin arkikielinen sana.

– Se on sitoutumista puolison hyvinvoinnin lisäämiseen, Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen sanoo.

Siis rakastavia, hyväksyviä katseita sekä pieniä arjen tekoja ja huomioimista.

Hyvästäkin suhteesta voi virittää entistä ehomman vuosihuollolla, kuten lähtemällä avioliittoleirille.

Avioliittotyössä uskon ulottuvuus on ollut aina läsnä. Ranssi-Matikaisen mukaan se on monissa tapauksissa avioliittoa vahvistava tekijä. Yhteiset arvot lisäävät yhteenkuuluvuutta. Toisaalta uskosta voi tulla myös suhdetta jäykistävä taakka, mikäli siihen yhdistyy todellisuuspakoa, toista alistavaa käytöstä tai Raamattua tiukasti tulkitsevaa dogmaattista lähestymistapaa.

Jos ei haluta kohdata ihmisen tasolla, vaan hengellistetään inhimilliset ja arkiset suhteeseen liittyvät asiat, ollaan vaikeuksissa.

– Jos ei haluta kohdata ihmisen tasolla, vaan hengellistetään inhimilliset ja arkiset suhteeseen liittyvät asiat, ollaan vaikeuksissa.

Kristillisestä näkökulmasta avioliitto on erityinen suhde, liitto.

– Voi ajatella niin, että Jumala on sitoutunut toisiinsa sitoutuneen avioparin liiton hyvinvointiin. Siinä piilee jokaisen avioparin toivo, Ranssi-Matikainen sanoo.

Hanna Ranssi-Matikainen

Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen jatkaa vanhempiensa Heikki ja Paula Ranssin uraa-uurtanutta avioliittotyötä.

Lue lisää Hanna Ranssi-Matikaisesta täältä

Ylös