Esa Erävalo uskoo: Tekoälyn hyödyntäminen helpottaisi päätöksentekoa ja sen seuraamista

10.8.2018 klo 09:20 Uutiset Merja Eräpolku

Tietotekniikalla voitaisiin paljon nykyistä paremmin palvella päättäjiä, että heillä olisi tarvittava tieto käytössään ja kansalaisia, että he kykenisivät halutessaan seuraamaan mitä päätetään, miksi ja miten eri puolueiden kannat eroavat toisistaan.  Näin uskoo Ajatushautomo Kompassin toiminnanjohtaja Esa Erävalo.

Tietävätkö päättäjät riittävän kattavasti niistä asioista, mistä he päättävät ja mihin kunkin budjettikohdan miljoonat todellisuudessa menevät?

– Tietotekniikan kehittyessä olisi teknisesti mahdollista seurata toteutuneita rahavirtoja hyvin pitkälle, Esa Erävalo sanoo.

Sari Essayah`n meppiavustajana Euroopan parlamentissa toiminut Erävalo havahtui ongelmaan käydessään läpi Euroopan parlamentin äänestyslistoja. Pari päivää ennen äänestystä pöydällä oli yli tuhat sivua budjetin äänestettäviä kohtia. Parlamenttiryhmät toki laativat äänestyssuositukset, mutta tunnolliset mepit avustajineen kävivät niitä läpi. Tarkistus oli vaikeaa, lähes mahdotonta.

– Yhden budjettiotsikon alla saattoi olla 200 miljoonaa euroa sinne, toisen alla, ilman mitään tarkentavia selityksiä, 300 miljoonaa tänne. Oli mahdotonta tietää mihin rahat todellisuudessa menevät ja mikä on niiden vaikuttavuus.

Nyt jo eläköitynyt, mutta aiemmin KD:n eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä työskennellyt Erävalo törmäsi samaan ongelmaan Suomen eduskunnassa.

– Sama ongelma on edelleen pienemmässä mittakaavassa jokaisen kunnan budjetissa. Entä miten kansalainen voi halutessaan pysyä kärryillä budjettiratkaisuista, jos se on edustajillekin vaikeaa?

Tietotekniikan kehittyessä olisi teknisesti mahdollista seurata rahavirtoja hyvin pitkälle. www.valtionbudjetti.fi on hyvä alku havainnollistamisen suuntaan, mutta edellisten vuosien tilinpäätösten perusteella voitaisiin tehdä rahavirroista paljon pitemmälle tarkentuva malli.

Edellisten vuosien perusteella voitaisiin tehdä myös julkinen analyysimalli, josta selviäisivät rahoilla saadut tulokset ja sekin, millä erilaisilla panostuksilla tulokset saatiin aikaiseksi. Tekoälyn avulla mallista voitaisiin saada hyvinkin käyttäjäystävällinen.

Erävalon mukaan eri julkisille sektoreille standardoitu rahavirtamalli auttaisi poliitikkoja hahmottamaan budjettipäätösten vaikutuksia ja suuntaamaan niitä entistä tehokkaammin.

Tietotekniikan kehittyessä olisi teknisesti mahdollista seurata rahavirtoja hyvin pitkälle.

– Se auttaisi meitä äänestäjiä seuraamaan, mihin julkiset varat menevät ja mitä niillä saadaan aikaan. Minulle tosin aikoinaan kerrottiin, että poliittinen käsijarru EU:ssa on vedetty tässä asiassa kireälle: useimmat jäsenmaat eivät halua avata EU:lta saamiensa tai omien budjettivarojen käyttöä. Vaikka oma meppini sai asiasta parlamentin päätöslauselmaan ehdotuksen läpi, asia hautautui.

Vieläkin pitemmälle voitaisiin avoimuudessa mennä Erävalon mielestä.

– Tähän asti kansantalousmallit ja mikrosimulaatiomallit ovat olleet harvojen asiantuntijoiden käytössä. Minulle on selitetty, että niiden käyttö ja tulosten tulkinta vaativat erityisosaamista. Ei kuitenkaan pitäisi olla mahdotonta kehittää julkiseen ilmaiskäyttöön sopivat talousmallit, joiden avulla voitaisiin riittävällä tarkkuudella laskea vaikkapa eri puolueiden vaihtoehtobudjettien kansantaloudelliset vaikutukset tai erilaisten uusien meno- tai säästöesitysten vaikutukset tulonjakoon.

Tekoälyn avulla voitaisiin tällöin varmistaa, että eri muuttujien keskinäinen vuorovaikutus ja yhteisvaikutus on riittävästi haarukoitu ja voitaisiin päästä eroon erityisen asiantuntemuksen tarpeesta muuttujien määrittelyssä ja tulosten tulkinnassa.

Päättäjien käytössä nämä simulaatiomallit auttaisivat hahmottamaan erilaisten nykytilanteelle vaihtoehtoisten esitysten vaikutuksia.

– Puolueiden uusista esityksistä tulisi paljon nykyistä realistisempia ja tarvittaessa tarkemmat laskelmat voitaisiin tilata Eduskunnan tietopalvelulta tai kunkin alan asiantuntijaorganisaatioilta, Erävalo uskoo.