Tietolähteet on kirjattava, koska viranomaisia pitää pystyä valvomaan – poliisijohdon syytteitä aletaan käsitellä tiistaina.

Tiistaina käräjillä käsiteltävät poliisijohdon virkarikossyytteet juontavat juurensa sisäministerinä toimineen Päivi Räsäsen vuonna 2013 tekemään tutkintapyyntöön.

Räsänen kertoo STT:lle yrittäneensä saada selvyyttä Helsingin huumepoliisin tietolähteiden, niin sanottujen poliisin vasikoiden, käytöstä useaan otteeseen. Todistajana virkarikosjutussa oleva Räsänen kertoo, ettei saanut poliisilta vastausta kysymyksiinsä kahdella ensimmäisellä kerralla keväällä 2013.

Hän kertoo, että sisäisen valvonnan puutteita selvitettiin sisäministeriössä jo vuodesta 2011 lähtien, siis ennen kuin ministeriössä oli mitään vihiä Helsingin huumepoliisia johtaneen Jari Aarnion toiminnasta.

– Keväällä 2013 teimme selvityspyynnön Poliisihallitukselle siitä, miten salaisen tiedonhankinnan valvonta on toteutettu, ja erityisesti tietolähteiden rekisteröinti ja kirjaaminen.

Poliisihallitus antoi toukokuussa vastauksen, jossa ei vastattu tähän kysymykseen. Sen jälkeen tehtiin uusi pyyntö samasta asiasta kesäkuussa. Silloinkaan vastaus ei tyydyttänyt, Räsänen sanoo.

Räsänen: Tajusin, että asiaa ei voi selvittää poliisihallinnon sisällä

Lopulta Räsänen kertoo kysyneensä suoraan syytetyn penkillä nyt istuvalta silloiselta poliisiylijohtajalt Mikko Paaterolta, montako tietolähdettä Helsingin huumepoliisilla oli.

– Sain tiedon 20. marraskuuta. Järkytyin, kun Paatero kertoi minulle, että huumepoliisilla ei ole yhtään rekisteröityä tietolähdettä, vaikka julkisuudessa oli tieto, että Helsingin poliisilla on parhaat tietolähteet. Paatero sai silloin itsekin vasta tietää asian, mutta hän ei vaikuttanut järkyttyneeltä. Silloin tajusin, että asiaa ei voi selvittää poliisihallinnon sisällä.

Silloin tajusin, että asiaa ei voi selvittää poliisihallinnon sisällä. – Sisäministerinä 2011–2015 toiminut Päivi Räsänen

Räsänen kertoo käyneensä keskusteluja asiasta usean tahon kanssa vielä samana iltana ja tehneensä yöllä päätöksen tutkintapyynnöstä. Hän jätti tutkintapyynnön seuraavana päivänä.

Paatero: Ministerille ei jätetty vastaamatta

Paateron mukaan ministerille annettiin selvitys, kun se valmistui.

– Poliisihallitus selvitti asian, ja kun selvitys valmistui, keskustelin Räsäsen kanssa laajasti. Poliisihallitus selvitti sen, ja tulos valmistui minulle vasta syksyllä.

Paatero kieltää, että ministerille olisi jätetty vastaamatta kaksi kertaa.

– Ei tietenkään, selvitys valmistui minulle vasta syksyllä. Silloin selvitettiin koko maan tilanne.
Hän kertoo pitäneensä itsekin erikoisena sitä, että tietolähteitä ei oltu kirjattu.

– Pidin sitä kummallisena. Siitä ei selvinnyt, oliko tietolähteet dokumentoitu jollakin muulla tavalla vai ei. Silloinhan valtakunnallinen rekisteri oli työn alla. Ilman muuta kaikkihan sitä ihmetteli, että mikä tässä on tilanne, mutta mikä se dokumentointitapa on, on sitten toinen kysymys. Lähdin siitä, että asiaa selvitellään.

Räsänen selvitti tietolähteiden käyttöä myös muualla

Räsänen selvitti tietolähdetoimintaa myös suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin kanssa. Hän halusi selvittää, miten rekisterinpito on siellä hoidettu.

Koska poliisin tietolähteitä ei alamaailmassa arvosteta, voi vasikaksi paljastuminen johtaa jopa hengenvaaraan.

– Sain molemmilta selkeän vastauksen ja totesin, että kyllä rekisterin pito on mahdollista hoitaa ihan lakien ja asetusten mukaan ilman, että tietolähde vaarantuu. Ja voin sanoa, että se on todella hoidettu vedenpitävästi, että se ei ole minkäänlaisissa verkoissa vaan supollakin ihan kassakaapissa monien lukkojen takana.

Räsäsen mukaan myös poliisin toimia pitää pystyä valvomaan.

Poliisi ei esimerkiksi saa katsoa sormien läpi tietolähteensä tekemiä rikoksia, eikä lähteellä saa teettää viranomaisen valtuuksiin kuuluvia tehtäviä. Jos lähteitä ei ole dokumentoitu, rikollinen poliisi voisi esimerkiksi käyttää suojakilpenään sitä, että väittää rikollista tietolähteekseen, vaikka tapaamiset koskisivat muita asioita.

– Jos ei ole valvontaa, eikä valvontamahdollisuuksia, siinä voi tulla suorastaan kiusauksia poliisille. Kaikkein pahintahan on se, että tietolähdettä ei haluta kirjata sen takia, että poliisi on itse tehnyt jotain rikollisia toimia tietolähteen kanssa.

Kun Aarnion syytteiden sisältö tuli julki, Räsänen kertoo pahimman painajaisensa toteutuneen.

– Heräsi huoli siitä, että onko tällainen toiminta laajempaa vai yhden henkilön toimintaa.

Tiistaina valmisteluistunnolla alkavassa oikeuskäsittelyssä syytetyn penkillä istuu Aarnion lisäksi muun muassa poliisin korkeaa johtoa. Virkarikoksista syytetään entistä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa, entistä Helsingin poliisikomentajaa Jukka Riikosta ja Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapiota. Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardotin osalta syyteratkaisu on asiassa vielä tekemättä.

Käräjillä on tarkoitus etsiä vastausta siihen, onko valvontavastuita laiminlyöty, ja kenen olisi pitänyt valvoa tietolähdetoimintaa.

Lähde: STT–Olli-Pekka Paajanen