Essayah odottaa vaalivuonna suuriakin käänteitä: ”Poliittinen kenttä on sellaisessa liikkeessä, että ei voi olla varma, mihin kukin puolue päätyy”

18.8.2018 klo 11:42 Uutiset Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah uskoo, että vaalivuonna nähdään erilaisia käänteitä, jotka saattavat vaikuttaa puolueiden välisiin voimasuhteisiin dramaattisestikin.

Politiikan syksyn käynnistyminen eduskunnan palaillessa kesälomilta on alkusysäys vaalivuoteen, jossa nähdään mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkuvaa liikettä ja erilaisia käänteitä puolueiden välisissä voimasuhteissa, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi.

Kristillisdemokraatit lähtee Essayah’n mukaan vaalivuoteen hyvistä asetelmista, sillä takana on voittoisat kuntavaalit ja usemman kuukauden jatkunut hienoinen gallupnousu. Poliittisen tilannekatsauksen KD:n puoluehallituksen kokoukselle laatinut Essayah muistuttaa kuitenkin, että polittiinen kenttä on suuressa liikkeessä.

– Ei ole varmaa, mihin kukin puolue vaalivuoden kuluessa päätyy.

Hellekesässä ei sen sijaan vielä näkynyt merkkejä eduskuntavaalivuoteen liittyvästä kampanjakuumeesta. Politiikan kovan ytimen uutiset olivat harvasssa, joten otsikoissa pyörivät erilaiset kohut, joita poliitikot vapaa-ajanvietoillaan ja saunasotkuillaan aiheuttivat.

Essayah’n silmiin on sattunut erityisesti ulkoministeri Timo Soinin jo aiemmin hyvin tiedossa olleista aborttikannoista syntynyt kohu. Sdp:n puuhaamaa välikysymystä Essayah pitää epäonnistuneena virityksenä, johon KD ei ole lähdössä mukaan, mikäli sellainen syntyisi. Essayah’n mukaan Sdp on kuitenkin niin suuri puolue, että se saa välikysymyksensä aikaiseksi ilman muun opposition tukea.

– Välikysymys on hyvin ongelmallinen, koska sen eteen tulevat sanan- ja mielipiteenvapaus sekä uskonnonvapaus, jotka ovat perustuslaillisia oikeuksia, Essayah muistuttaa.

Essayah hämmästelee myös, miksi vasemmisto-oppositio lähtisi liikkeelle tällaiseen välikysymykseen, kun paljon tärkeämpiäkin aiheita on ilmassa.

– Itsellenikin on tullut paljon palautetta vanhuspalveluiden tilasta ja asiakasmaksujen suuruudesta, joka vaihtelee kunnasta riippuen. Se on pitkälti kunnan budjetista kiinni.

Niitä tarjoaa esimerkiksi valtiovarainministeri Petteri Orpon esitys ensi vuoden budjetiksi, jossa ei talouden nosteesta huolimatta poisteta perusturvaetuuksien indeksijäädytyksiä. Se hyydyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ostovoimaa ja vaikuttaa jopa alueilla, jossa on runsaasti tukien varassa sinnitteleviä.

– He eivät pääse osallisiksi talouskasvun hedelmistä, Essayah muistuttaa.

Toinen tärkeä kiintopiste on ollut Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Tiina Tuomelan alullepanema vanhusasiainvaltuutetun tointa ajava kansalaisaloite, joka on nostanut esiin tärkeitä vanhustenhoitoon liittyviä epäkohtia.

– Itsellenikin on tullut paljon palautetta vanhuspalveluiden tilasta ja asiakasmaksujen suuruudesta, joka vaihtelee kunnasta riippuen. Se on pitkälti kunnan budjetista kiinni.

Essayah muistuttaa, että esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden tilanne on pysynyt keskustelussa lapsiasiainvaltuutetun vuoksi.

– Tällainen edunvalvoja ja puolestapuhuja vanhuksilta puuttuu.

Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistamiseen tähtäävän sote-uudistuksen kohtalo pysyy arvoituksena. Eduskunnan sote-valiokunta aloittaa kesätauon jälkeen kokouksensa ensi maanantaina, ja hallituksella on sote- ja maku-uudistusten suhteen askelmerkit astettuna niin, että maakuntavaalit voitaisiin pitää ensi vuoden toukokuussa.

Essayah’n mukaan on silti epäselvää, miten uudistus saadaan toteutettua.

– Suurin syy uudistuksen pitkittymiseen ja monipolvisuuteen on löytyy matkan varrella mukaan tulleista poliittisista kompromisseista. KD:n uudistukseen liittyvät eriävät mielipiteet liittyvät juuri siihen, että uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista on poikettu, Essayah sanoo.

”Poikkeukselliset sääolot voivat olla uusi normaali”

Viime syksyn rankkasateet ja tämän kesän helteet ovat tuoneet mukanaan mittavia satovahinkoja jo kahtena kesänä peräkkäin. Tänä kesänä tiloilta on kiirinyt lisäksi tietoja hätäteurastuksista, kun eläinten ravinnoksi käytetyn rehun ei arvioida enää riittävän.

Essayah peräänkuuluttaa hallitukselta konkreettisia kriisitoimia, joihin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa on ryhdytty.

– Siellä kuivuuden vuoksi kärsivälle maataloudelle on jo myönnetty noin 116 miljoonan euron suuruinen kriisipaketti. Suomessa vastaavia toimia vielä odotellaan.

Essayah’n mukaan maatalouden tilanteen paranatamiseksi tarvitaan muitakin kuin pelkkiä kriisitoimia. Erilaiset instrumentit, kuten satovahinkovakuutus, olisi paikallaan, ja siihen voisi osallistua viljelijöiden ohella myös elintarviketeollisuus ja kauppa, jotka ottavat osansa voitoistakin.

Essayah muistuttaa, että poikkeuksellisista sääoloista on muodostunut uusi normaali. Vaikka poikkeusolot ovat nyt johtaneet katovuosiin, saattaa jatkossa viljelyyn soveltua hyvinkin laajoja alueita Suomessa. Olosuhteet saattavat puolestaan heikentyä muualla, joten ruokittavia voi olla muuallakin.

– Siksi on tärkeä huolehtia, että viljelijöitä ja viljeltäviä alueita riittää jatkossakin.