– Meidän on tehtävä tietoinen valinta. Joko panostamme omaan ruuantuotantoomme tai olemme muiden armoilla, sanoo KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.
Tämän vuoden viljasadosta on Suomessa tulossa 2000-luvun heikoin kuivuuden vuoksi. Viime vuonna katoa kylvivät märkyys ja kylmyys.

Maatalouden kannattavuus on heikentynyt jo usean vuoden ajan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan jopa kolmanneksen kaikista Suomen maatiloista lopettaa toimintansa vuoteen 2025 mennessä. Voimakkaimmin ovat vähenemässä kotieläintilat. Kotimainen ruuantuotanto ei ole tulevaisuudessa itsestäänselvyys.

– Tavoitteena tulee olla, että Suomessa pellot säilyvät viljeltyinä ja alkutuottajat saavat työstään ansaitsemansa palkan. Mikäli näin ei ole, yhä useampi maatalousyrittäjä luopuu, eivätkä uudet sukupolvet ole valmiita jatkamaan perhetilojen toimintaa, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Peter Östman sanoo.

Elämme maailmassa, jossa väestö kasvaa, ja samanaikaisesti viljelyolot heikentyvät kuivuuden ja ilmaston ääri-ilmiöiden myötä.

On syytä ymmärtää tilanteen vakavuus myös kotimaassa. Vaikka koko Eurooppa kärsii tämän vuoden kadosta, tästä vielä selvitään ilman isompia ongelmia. Mutta huoltovarmuuden taso on kriittinen, jos pahempi kriisi yllättää.

– Tuotantomme nojaa liiaksi tuontirehuun sekä ulkopuolelta tuotuun sähköön ja polttoaineisiin. Tätä vasten omavaraisuutta ja siten huoltovarmuutta ei voi pitää itsestään selvänä nykyiselläänkään, Östman sanoo.

Lakkautettuja tiloja ja alas ajettua elintarviketuotantoa ei hetkessä nosteta jaloilleen.

– Nykyteknologia voi avittaa esimerkiksi mahdollistamalla tehokkaamman veden käytön. Satsaamalla energian oma­varaisuuteen voimme parhaimmillaan olla torjumassa myös ilmastonmuutosta.

Östmanin mukaan puheet kansallisten maataloustukien leikkaamisesta ovat käsittämättömiä. Maatalouden tuotantokustannukset ovat Suomessa selvästi suuremmat kuin markkinoilta saadut tuotot.

– EU-komission laskelmien mukaan suomalainen maanviljelijä joutuu käyttämään 1,32 euroa rahaa jokaista markkinoilta tienaamaansa euroa kohti. EU-maiden keskiarvo on 91 senttiä.

– Puheilla kansallisten tukien leikkaamisesta, samaan aikaan kun joudutaan varautumaan EU-tukitasojen alentumiseen seuraavalla kehyskaudella, saadaan tehokkaasti romutettua tulevaisuuden uskoa maatalousyrittämiseen.

Suomeen tuodaan ruokaa paljon enemmän kuin viedään

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on huolissaan ruuantuotannon jatkumisen edellytyksistä Suomessa. Valmisteilla olevan uuden EU:n maatalouspolitiikan on varmistettava tuotannon jatkuminen.

– Huoltovarmuus ei perustu niinkään varmuusvarastoihin, vaan siihen, että kyky tuottaa ruokaa säilyy, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on muistuttanut.

Edellisvuoden kadon vuoksi viime keväänä hallitus päätti viljan kylvösiemenen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotosta. Elintarvikeviljan varmuusvarastot puolitettiin Suomessa pari vuotta aiemmin.

Suomeen tuodaan ruokaa ulkomailta yli kaksinkertaisesti enemmän kuin viemme. Kokonaisuutena elintarvikekaupan alijäämä on yli 3,5 miljardia euroa.

– Lakkautettuja tiloja ja alas ajettua elintarviketuotantoa ei hetkessä nosteta jaloilleen. On varottava tuudittautumasta sen varaan, että saamme hankittua kohtuuhintaisia elintarvikkeita ulkomailta kaikissa tilanteissa, Östman muistuttaa.