Mitä voimme tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? – Atte Korhola tahtoo Suomesta tärkeän toimijan

25.8.2018 klo 08:12 Kotimaa Merja Eräpolku

– Seuraava kylmä ja sateinen kesä voi helposti huuhtoa mielestä pois ilmastohuolen. Toivoisi, että ihmisten ilmastohuoli perustuu vakavampiin tekijöihin kuin siihen mitä ikkunasta näkyy, eikä mielipide ajelehdi sääilmiöiden mukaan, ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola sanoo.

Hän rohkaisee yksityisiä ihmisiä tekemään osansa ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

– Jokaisella yksilöllä on paljon mahdollisuuksia reagoida henkilökohtaisessa elämässään kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

– Keskeisimmät tavat vaikuttaa liittyvät siihen, millä liikkuu, miten lämmittää asuntonsa ja mitä ravintoa syö.

Karjatalous on iso ilmastopäästöjen aiheuttaja. Etenkin punaisen lihan syönnin vähentäminen on hyväksi.

– Jos ei halua kokonaan kasvissyöjäksi ryhtyä, auttaa sekin, ettei vedä pihviä joka päivä, Korhola muistuttaa.

Hänen mukaansa globaalilla tasolla puuttuvat kunnolliset kannustimet maatalouden päästöjen vähentämiseen.

Maantieliikenne aiheuttaa suhteellisesti eniten suoraan ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Siksi autoilun vähentäminen sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn suosiminen ovat tärkeitä.

– Talojen lämmittämisestä öljyllä kannattaa ehdottomasti hankkiutua eroon ja siirtyä kestäviin energiavaihtoehtoihin, kuten maalämpöön, professori neuvoo.

Suomi on EU:n puheenjohtamaa heinä-joulukuussa 2019. Kauden painopisteisiin on kaavailtu ilmastopolitiikan sekä kierto- ja biotalouden teemoja.

Korhola pitää tärkeänä, että Suomi korostaa ilmastopäästöjen vähentämistä ja uusien fossiilisia energiamuotoja korvaavien teknologioiden edistämistä. Lisäksi hän toivoo Suomen nostavan vahvasti esiin maapallon väestöräjähdyksen.

Suomen pitäisi käyttää EU:n vipuvoimaa toimiin väestönkasvun hillitsemiksi.

– Suurin ajuri kaiken ilmastonmuutoksen taustalla on maapallon väestön voimakas lisääntyminen. Aihe on monella tapaa eettisesti vaikea, eivätkä esimerkiksi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportit ja YK ole siihen hanakasti tarttuneet.

– On uskallettava nostaa kissa pöydälle. Suomen pitäisi käyttää EU:n vipuvoimaa toimiin väestönkasvun hillitsemiksi, Atte Korhola vetoaa.

– Aiemmin oletettiin, että väestömäärä vakiintuu 2020-luvulle tultaessa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Arvioiden mukaan vuonna 2050 maapallolla on jo lähes 10 miljardia ihmistä.

Intia on pian ohittamassa väkimäärässä Kiinan. Muutaman vuoden päästä Nigeria on väestömäärältään maailman kolmanneksi suurin maa. EU:n pitäisi tehdä parhaansa väestönkasvun hillitsemiseksi erityisesti Afrikassa, jossa väestönkasvu on reippaasti yli kolmen prosentin vuodessa.

– Voimakkaan väestönkasvun syyt liittyvät osin vihollisuuteen ja sotatilaan, jossa kasvatetaan kansaa koska vihollisenkin väkiluku kasvaa. Tilanne on kestämätön.

– EU voisi olla sillanrakentajana ja toimia ponnekkaammin esimerkiksi naisten koulutuksen ja työmahdollisuuksien edistämiseksi, ja kaiken sen eteen, jolla tiedetään oikeasti olevan merkitystä väestönkasvuun.

Uskon, että Suomi voi myös olla tärkeä toimija ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja varoittamiseen liittyvän teknologian kehittämisessä.

Entä millaisia toiveita ympäristönmuutosprofessorilla on kotimaan päätöksentekoon?

– Napsautetaan käyttöön hiilivero. Lähdettäisiin liikkeelle edes pienemmästä tasosta ja käytettäisiin verosta koituvat tulot kestävän kehityksen innovaatioiden rahoittamiseen.

– Suomi on absoluuttisessa määrässä ilmastokaasupäästöissään pikkutekijä, mutta päästöjen hillinnässä voitaisiin ylittää Suomen kapasiteetti roimasti, jos käytettäisiin meidän tietotaitoa näiden ratkaisujen kehittämisessä.

Korholan mielestä olisi tärkeää, että syntyisi enemmän muutakin kuin bioenergian hankkeita, kuten aurinkoenergian kehittämistä. Hän uskoo, että Suomi voisi olla kiertotalouden ykkösmaa maailmassa ja esimerkkinä muille.

– Kehitettäisiin ravintoraaka-aineille korvaavia raaka-aineita, otettaisiin vakavasti synteettisen biologian ja rakennebiologian keksinnöt. Hyödynnetään puuta ja nanoteknologiaa muiden raaka-aineiden korvamisessa.

– Uskon, että Suomi voi myös olla tärkeä toimija ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja varoittamiseen liittyvän teknologian kehittämisessä.

Lue myös: Professori Atte Korhola uskoo: Ennätyskuuma kesä herättelijänä muutokseen

Ilmastofaktaa:

  • Heinäkuu 2018 oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Ilmatieteenlaitoksen arvioiden mukaan vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien yli kaksi astetta. Lämpeneminen on ollut voimakkainta alkutalvella. Ilmastonmuutos nostaa pohjoisten alueiden lämpötilaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin.
  • Maapallon 18 lämpimimmästä vuodesta 17 on koettu 2000-luvulla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa jatkuvasti. Ilmakehässä on nyt hiilidioksidia eniten 800 000 vuoteen. Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu voi nostaa keskilämpötiloja ennen vuotta 2100 jopa noin kuudella asteella. Jos päästöjä saadaan rajoitettua tehokkaasti, lämpeneminen saattaa jäädä noin kahteen asteeseen. 1,5–2 lämpöasteen nousua pidetään kohtana, jonka jälkeen ilmaston lämpeneminen alkaa ruokkia itse itseään kiihtyvällä tahdilla.
  • Valtamerten pinta on noussut seitsemän senttiä 25 vuoden aikana yhä kiihtyvää tahtia. Ennusteiden mukaan vuosisadan lopulla nousuvauhti on jo sentin vuodessa. Merenpinnan nousu johtuu valtamerten lämpölaajenemisesta ja napajäätiköiden sulamisesta. Jäätiköt ovat sulaneet yhtäjaksoisesti jo 38 vuotta.
  • Ihmiskunta kuluttaa seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Tarvittaisiin 1,7 maapalloa, jotta luonnonvarojen käyttö voitaisiin kattaa kestävästi. Ylikulutuksen suurimpia syitä ovat eläinperäisen ruuantuotannon vaatima maapinta-ala sekä liikenteen ja asumisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat ajaa yli 140 miljoonaa ihmistä pois kotiseudultaan seuraavien 30 vuoden aikana Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vesipula, satojen epäonnistuminen, merenpinnan nousu ja myrskyt saattavat muuttaa monet alueet asuinkelvottomiksi.

Lähteitä: 

http://www.ilmasto-opas.fi
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ilmakehassa-nyt-hiilidioksidia-eniten-800-000-vuoteen
https://www.maailma.net/uutiset/maailmanpankki-ilmastonmuutos-ajaa-miljoonat-siirtolaisiksi-maiden-sisalla-varautumisen
https://www.ametsoc.net/sotc2017/StateoftheClimate2017_lowres.pdf

Ylös