Sari Essayah muistuttaa, että liikkuminen edistää terveyttä vauvasta vaariin. – Kysymys on tietysti paitsi säästöistä, mutta ennenkaikkea ihmisten elämänlaadusta, hän sanoo.

Suomalaisten liikkumattomuus on kansatalouden kannalta aivan eri mittaluokan murheenkryyni kuin penkin alle menneet yleisurheilun EM-kisat. Aihe ryyditti keskustelua eduskunnassa pidetyssä Olympiakomitean ja eduskunnan urheilukerhon järjestämässä liikuntapoliittisessa seminaarissa.

Sarjassaan Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko näkee päivänvalon tänä syksynä eikä sitä puuhata tuoreiden tilastojen valossa piiruakaan liian aikaisin. UKK-instituutin liikuntaraportin mukaan liikkumattomuuden kustannusten arvioidaan olevan jotain 3,2-7,5 miljardin väliltä. Kustannuksiin on laskettu niin sairauksista ja lääkityksistä juontuvia suoria kustannuksia kuin tulomenetyksiä ja tuottavuuden laskua.

Mitattuun tietoon perustuvan raportin mukaan suomalaisetkin viihtyvät pääasiassa paikallaan istuen tai makoillen. Aikuisille kertyy reipasta liikuntaa päivässä keskimäärin 42 minuuttia ja rasittavaa muutama minuutti.

Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tietoja huolestuttavina. Kysymys on toki suurista kustannuksista, mutta myös ihmisten elämänlaadusta. Essayah muistutti, että erityisesti olemattomasti liikkuvien lasten määrä huolestuttaa.

UKK:n raportin esitteleen Tommi Vasankarin mukaan vähän liikkuville lapsille kertyy alle 200 askelta tunnissa, mikä tarkoittaa, etteivät he poistu jääkaapin, sohvan ja wc:n väliseltä ”bermudan kolmiolta”.

Tiedossa on sekin, että varusmiesten kunto on heikentynyt merkittävästi takavuosien ikäluokista.

– Mitä se sitten on, kun nämä hemmot menevät armeijaan, Essayah ihmettelee.

Vanhuusiässäkin aloitettu liikunta hyödyttää ja lisää toimintakykyä, Essayah muistuttaa.

Liikumattomuus kostautuu ihmisen ikääntyessä. Vanhuksille tyypillisiä kaatumisia ehkäistäisiin parhaiten pitämällä huolta toimintakunnosta. Se tapahtuu nimenomaan liikkumalla.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhuusiässäkin aloitettu liikunta hyödyttää ja lisää toimintakykyä, Essayah muistuttaa.

Liikkumattomuudesta aiheutuvien miljardiluokassa huitelevien kustannusten verrokiksi Essayah löytää politiikan ikiliikkujan, soten.

– Ihan sama, toteutuuko hallituksen sote-malli tai ei, niin kustannuksia ei säästy, ellei panosteta terveyden ja liikunnan edistämiseen, Essayah muistutti.

Iso vastuu tästä kuuluu kunnille, sillä suomalainen liikkuu raportin mukaan mieluiten, jos urheilua voi harrastaa lähellä ja helposti.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen vaati myös valtiolta kukkaron nyörien avaamista ja erillistä liikunta- ja urheiluministerin salkkua.

– Nyt liikuntaan ja urheiluun liittyviä päätöksiä tehdään monissa ministerityöryhmissä ja valiokunnissa, mutta ei riittävän koordinoidusti, Salonen arvioi.