Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois. Arvioiden mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä osallistuu Hävikkiviikkoon 10.-16.9. ruokahävikin vähentämiseksi.

– Tämä aihe menee itselläni tunteisiin, sillä olen saanut kasvatuksen, ettei Jumalan viljaa saa heittää pois ja lautanen on syötävä tyhjäksi. Kotona muistutettiin, että Afrikassa lapsia kuolee nälkään, kertoo kampanjassa mukana oleva kansanedustaja Päivi Räsänen KDkanavalla julkaistulla Youtube-videolla.

– Olen iloinen siitä, että tämä aihe on noussut esiin ekologisesta näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti kolmannes ruoasta menee hukkaan. Sillä ruokkisi 2 miljardia ihmistä. Suomessa kotitalouksissa henkeä kohden 24 kiloa ruokaa heitetään ruokaa vuosittain hukkaan.

Räsäsen mukaan ruokahävikin välttämiseksi tärkeintä on hyvä suunnittelu ruokaostoksia tehtäessä ja ruokia käytettäessä. Ruoat kannattaa laittaa oikeassa järjestyksessä kaappiin. Tarjolla on myös monenlaisia reseptejä vanhenevien ruokien käyttöön.

– Ei kannata heittää ruokaa hukkaan, Päivi Räsänen sanoo ja näyttää, miten mustuneiden banaanin kuorien alta löytyy herkullinen hedelmä.

Suomalaisessa ruokaketjussa tuotetusta ruuasta noin 450 miljoonaa kiloa menee hukkaan. Siitä vajaa kolmannes tulee kotitalouksista ja viidennes ravintoloista ja suurkeittiöiltä.

Ruuan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on noin lähes puolet, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi ympäristöä. YK:n ja EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Mitä hävikin vähentämiseksi olisi tehtävissä?

Hävikkiviikon kampanjasivuilla todetaan, että YK:n ja EU:n asettaman tavoitteen saavuttaminen, eli ruokahävikin määrän puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa, vaatii jokaisen ruuantuottajan, yrityksen, kaupan, ravintolan ja kuluttajan panostusta. Lakien ja säädösten on tuettava ruokahävikin vähentämistä.

Suomessa on viime vuosina keskusteltu Ranskan mallin mukaisesta laista, joka kieltää ruuan poisheittämisen kaupoilta ja ravintoloilta. 2016 jätetyn lakialoitteen ovat allekirjoittaneet muun muassa Sari Tanus ja Antero Laukkanen. Suomessa on toistaiseksi nähty, että vapaaehtoistoimet ovat riittäviä.

Kymmenen vinkkiä kuluttajalle ruokahävikin vähentämiseen:

• Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on kotona, ja suunnittele ostokset sen mukaan.
• Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen lähtöäsi ruokaostoksille. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on, ja vältyt turhilta ostoksilta.
• Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
• Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
• Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
• Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
• Kaikkein nopeimmin pilaantuvat tuoretuotteet kannattaa asetella jääkaapissa samalle hyllylle silmiesi korkeudelle, jotta ne eivät unohdu kaapin perukoille.
• Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen mukaan.
• Pidä pää kylmänä kaupassa: Osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista.
• Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.