Merenkulun älykäs tulevaisuus –teemapäivän tarkoitus oli haastaa kansanedustajia pohtimaan, miten Suomen meriklusterista tulisi entistäkin vahvempi.

Merenkulkuala on murroksessa, kun liikenteen digitalisaatio- ja automatisaatiokehitys koskettaa koko meriklusteria eli elinkeinoja ja aloja, jotka ovat sidoksissa merenkulkuun. Eduskunnan Meriryhmä kutsui kansanedustajia Merenkulun älykäs tulevaisuus –teemapäivään tänään 11. syyskuuta.

Suomella on erinomaiset lähtökohdat muutosvaiheen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen niin laivanrakennuksen, korkean meriteknologian kuin merialojen koulutuksen suhteen. Näin uskovat eduskunnassa vierailleet suomalaisten varustamojen, meriteollisuuden, satamien ja merialojen koulutusorganisaatioiden edustajat.

– Ala työllistää suoraan 50 000 suomalaista ja sen liikevaihto on noin 13 miljardia euroa vuodessa, mikä on samaa kokoluokkaa kuin kotimaisen metsäteollisuuden osuutta, muistutti Sauli Ahvenjärvi, joka työskentelee yliopettajana Satakunnan ammattikorkeakoulussa Raumalla.

Merenkulun murros vaikuttaa paljon alan työnkuvaan ja osaamisvaatimuksiin. Jo nykyisin toimiminen modernilla teknologialla varustetussa aluksessa vaatii taitoja, joita ei sisälly alan koulutukseen. Automatisaatio aluksilla lisääntyy nopeasti, samoin luotsaustoiminta. Vastaava osaamistarpeiden kehitys koskettaa koko meriklusteria.

– Merenkulun ammattipätevyyksiä koskeva lainsäädäntö perustuu kansainväliseen sääntelyyn. Haasteeksi on muodostumassa säädösten hidas uusiutuminen. Tarvitaan koulutuksen nopeaa reagointia alan viimeisimpiin osaamisvaatimuksiin, Ahvenjärvi korosti.

Suomalaiset varustamot ovat pioneereja ja maailman kärkeä vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käytössä.

– Nesteytetty maakaasu, tuulivoima, sähkö ja biopolttoaineet ovat meillä aluksilla jo käytössä. Niitä monet muut vasta suunnittelevat, kertoi johtava asiantuntija Sinikka Hartonen Suomen Varustamot ry:stä.

– Meillä on erittäin hyvää osaamista digitalisaatiossa ja automaatiossa. Taustalla on vahva suomalainen yhteistyö, joka mahdollistaa uuden teknologian kehittämisen, Hartonen korosti.

Suomalaisilla telakoilla menee hyvin. Ne ovat pärjänneet globaalissa kilpailussa erityisesti erikoisosaamisen vuoksi ja ympäristöteknologian edelläkävijöinä.

– Meriteollisuus menee hyvin. Edelläkävijyys on perustunut innovaatioihin, jotka ovat kalliita. Innovaatioiden rahoitusmekanismit on turvattava, jotta Suomi pärjää myös jatkossa. Meriteollisuuteen tarvitaan uusia osaajia. Erityisesti muuntokoulutuksiin ja täydennyskoulutukseen on panostettava, kertoi Henrik Bachér Meriteollisuus ry:stä.

– Kolmas joulukuuta Suomessa tullaan demonstroimaan maailman ensimmäinen automaattinen alus, kertoi Rolls Roycen edustaja vastauksena kysymykseen siitä, milloin vesillä on ensimmäinen robottialus.

Keskustelussa muistutettiin Suomen olevan ”saari”, sillä tavaravienti ja –tuonti on 90-prosenttisesti riippuvainen merikuljetuksista.

KD:n kansanedustaja Sari Essayah harmitteli kommentissaan hallituksen säästöjä koulutuksesta ja innovaatioiden rahoituksesta.

– Pitää pystyä jatkossa parempaan, Essayah totesi.

Eduskunnan Meriryhmän järjestämässä teemapäivässä merenkulun murroksesta olivat Meriteollisuus ry, Satamaliitto, Suomen Varustamot ry, Trafi, Finnish Maritime Cluster, Rauma Marine Constructions Oy, Rolls Royce ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.