Hallitus esittää, että Jehovan todistajien vapauttaminen asevelvollisuudesta kumotaan. Esitys saa tuen myös Kristillisdemokraattiselta eduskuntaryhmältä.

Eduskunta kävi tänään 25. syyskuuta lähetekeskustelun hallituksen esityksestä koskien Jehovan todistajien vapautuslain kumoamista. Helmikuussa Helsingin hovioikeus katsoi, että siviilipalveluksesta kieltäytyneen henkilön tuomitseminen vankeuteen oli syrjivää kohtelua. Ratkaisun taustalla oli se, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu ase- ja siviilipalveluksesta.

Hallitus esittää, että Jehovan todistajien asevelvollisuutta koskeva vapautuslaki kumotaan. Kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan Jehovan todistajien erityiskohtelu on aikanaan ollut käytännöllisistä syistä perusteltu.

– Mutta nyt tämä esitys on kyllä ajankohtainen ja erittäin hyvin perusteltu. Kiinnitin huomiota siihen, että Jehovan todistajat itse kommentoivat tätä ehdotusta hyvin ympäripyöreästi. He lausunnossaan totesivat, että työryhmän suositukset eivät loukkaa Jehovan todistajien uskonkäsityksiä, että Jehovan todistajat tekevät ratkaisunsa omaantuntoonsa perustuen.

On tärkeää, että siviilipalvelusta kehitetään ajatellen sekä totaalikieltäytyjiä että Jehovan todistajia.

– Tämä herättää tietysti sen kysymyksen, nähdäänkö vielä jatkossakin joitakin sellaisia, jotka kuitenkin siviilipalveluksesta kieltäytyvät. Sen vuoksi on tärkeää, että siviilipalvelusta kehitetään ajatellen sekä totaalikieltäytyjiä että Jehovan todistajia, totesi täysistuntokeskustelussa puolustusvaliokunnan varajäsenenä työskentelevä Räsänen.

Myös kansanedustaja Antero Laukkasen mielestä on välttämätöntä poistaa nykyisessä lainsäädännössä oleva epätasa-arvoisuus ja erilaisia vakaumuksia on kohdeltava samanarvoisesti ilman syrjintää.

– Meillä on oltava systeemi, joka kestää ihmisoikeustarkastelun. Tämä esitys antaa myös mahdollisuuden käydä keskustelua nykyisen siviilipalvelun kehittämisestä.

– Mielestäni siviilipalveluksen palvelusajan kesto on ongelmallinen, koska se ei ole yhdenvertainen ja sillä on rangaistuksen luonne, joka nimenomaan kohdistuu vakaumuksen ilmaisemiseen. Kaikki haluavat täyttää maanpuolustusvelvoitteensa, mutta kaikki eivät halua tehdä sitä aseiden voimalla, Laukkanen totesi.

Laukkanen: Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva malli uskottava, toimiva ja koeteltu

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ”Asevelvollisuus haasteiden edessä?” –seminaarin paneeliin 20. syyskuuta osallistuneen Laukkasen mielestä pääosin nykyinen järjestelmä on hyvä, mutta sitä tulisi kehittää etenkin siviilipalveluksen osalta.

– Nykyinen miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen palvelukseen perustuva malli on uskottava, toimiva ja koeteltu. Asevelvollisuuden voi suorittaa myös aseettomana. Kehitettävää on varsinkin siviilipalvelusjärjestelmässä.

– Kuitenkin maanpuolustusvelvollisuuden vaihtoehtoja voisi laajentaa, varusmiesten tukitasoa tulisi nostaa ja valinnan mahdollisuutta lisätä palvelusajankohdan osalta, Laukkanen totesi.

– Pidän kannatettavana myös ajatusta kansalaispalveluksen kehittämisestä ja siten myös naisten osallisuuden lisäämistä yleisessä maanpuolustuksessa, hän totesi.

Kristillisdemokraattien mielestä maanpuolustuksen pitää perustua yleiseen asevelvollisuuteen, uskottavaan ja itsenäiseen puolustukseen sekä alueelliseen maanpuolustusjärjestelmään. Asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että reserviläisjoukot pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuviin turvallisuustilanteisiin ja hybridisodankäyntiin nykyistä paremmin. Syvenevä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on luontevaa, samoin yhteistyö muiden pohjoismaiden, Naton ja EU-maiden kanssa. Näin todetaan KD:n periaateohjelmassa (2017).