– Sisällissodan kipeä menneisyys on liian pitkään heijastunut yhteiskuntaamme, sanoo Karkkilan KD-valtuutettu ja ensi kevään eduskuntavaaliehdokas Hannamari Auvinen. Hän kertoo Karkkilassa vietetystä sovinnon messusta.

Hannamari Auvinen osallistui Karkkilan kirkossa vietettyyn sovinnon messuun, joka pidettiin kansalaissodan päättymisen muistoksi.

– Sisällissodassa eri tavalla ajattelevat punaiset ja valkoiset, tavalliset suomalaiset miehet ja naisetkin tarttuivat aseiisiin taistellakseen toisiaan vastaan. Ihminen tappoi ihmisen, lähimmäinen lähimmäisensä. Rauhan ja sovinnon tie oli tuntematon, Hannamari Auvinen sanoo.

Kansalaissoidan muistomessua johtanut kappalainen Selja Koponen muistutti siitä, kuinka sodan tragedia oli äärimmäinen esimerkki siitä, kuinka ihminen epäonnistuu.

– Vaikka maatamme repineistä tapahtumista on kulunut jo 100 vuotta, muistovuotena on keskusteltu siitä, kuinka sisällissodan kipeä menneisyys on varjostanut maamme historiaa ja heijastunut yhteiskuntaamme kansallisena, käsittelemättömänä murhenäytelmänä, vielä nykypäiväänkin.

Hannamari Auvinen toteaa, että kipeä menneisyys on painanut maatamme liian kauan.

Kansalaissodan muistovuotena evankelis-luterilainen kirkko on halunnut muistaa kaikkia sodan uhreja ja osapuolia.

Kansalaissodan muistovuotena evankelis-luterilainen kirkko on halunnut muistaa kaikkia sodan uhreja ja osapuolia.

Sisällissodan uhreja eivät olleet vain taisteluissa kuolleet ja haavoittuneet, silmittömän, väkivaltaisen terrorrin uhriksi joutuneet, vankileireillä epäinhimillisissä oloissa viruneet ja siellä kuolleet vaan lisäksi kaikki heidän omaisensa ja jälkeläiset.

– Muistomessua johtanut kappalainen selosti sitä, kuinka sodan muisto on lasten mukana kulkenut sukupolvesta toiseen. Sisällissodan päätyttyä lapset joutuivat koulunpenkkiin palattuaan kohtaamaan luokkatovereissan omien vanhempiensa surmaajat puolin ja toisin. Pienillä ihmisillä ei ole ollut kykyä käsitellä sodan raakuuksia ja kipeitä kokemuksia, kun sitä ei ole aina ollut aikuisillakaan, Hannamari Auvinen kertoo.

– Vasta rauhan aikana sovinto menneisyyden kanssa on mahdollinen. Emme voi muuttaa kansallista historiaamme, mutta voimme rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Aika itsessään ei paranna haavoja, vaan voi pahimmillaan koteloida kivun syvään yhteiseen kertomukseen, joka aika ajoin pulpahtaa pintaan perheiden historiassa, arjessa ja juhlissa, kun kaikkia sukulaisia ei ole voitu kutsua yhteiseen pöytään. Sen vuoksi muistovuoden aikana on haluttu korostaa sovinnon merkitystä, jotta haavat voisivat parantua, Selja Koponen sanoi.

Hannamari Auviselle merkitsee paljon sen, että kirkon liturgisina väreinä kirkkovuoden aikana ovat punainen ja valkoinen, sovinnon värit.

– Nuo värit ovat nähtävissä sovinnon messun ehtoollispöydässä, punaisena viininä ja valkoisena leipänä, Kristuksen ruumiina ja verenä, joissa Jeesus itse on läsnä. Hän voi parantaa sisimmät haavamme ja poistaa kivun, kuten sovinnon sunnuntain messupäivän aihe on – Jeesus parantajamme, Hannamari Auvinen sanoo.

– Evankelis-luterilainen kirkko on muistovuotena joutunut katsomaan peiliin ja tunnustamaan oman menneisyytensä. Historiallisen tutkimuksen valossa kirkon johto ja suuri osa papistosta oli asettunut valkoisten puolelle. Kari Mäkinen sanoi arkkipiispana toimiessaan, ettei meillä ole ylpeilemisen aihetta, Selja Koponen totesi puheessaan.

– Asettuminen ase kädessä lähimmäistä vastaan ja syyllistyminen sodan julmuuksiin sodan aikana ja sen jälkeen on sulkenut monilta tämänkin kirkon oven, Koponen muistutti.

– Sokeus omalle syyllisyydelle ja sen tunnustamiselle voi tulla esteeksi lähimmäiselle saapua kirkon seinien sisälle kuulemaan evankeliumin ja sovinnon sanomaa. Tämän tosiasian vuoksi Karkkilan evankelis-luterilainen kirkko haluaa tunnustaa oman kollektiivisen vastuunsa ja osoittaa anteeksipyynnön sisällissodan uhreille. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuutta voimme rakentaa anteeksiannon, yhteyden ja sovinnon sitein, virren 429 Ylitse kaikkien rajojen sanoin sekä säkein.

Sovinnon messu Karkkilan kirkossa päättyi seurakunnan, järjestöjen ja puolueiden yhteiseen seppeleen laskuun Aimo Tukiaisen veistämälle punaisten muistomerkille Karkkilan keskuspuistossa.

– Pyysin kirkkoa järjestämään tämänkaltaisen tilaisuuden ja olin itse järjestölippua kantamassa, kun Kristillisdemokraateilla ei ollut lippua, Hannamari Auvinen sanoo.

– Asialla on ennen kaikkea symbolinen merkitys etenkin täällä paikallisesti. Muistokulkueessa oli Vasemmistoliiton ja SDP:n sekä Karkkilan kunnallisten työntekijöiden liput ja reservijärjestöjen lippuja. Lippulinnaa johdatteli muistomerkille Karkkilan kirkkoherra Hannu Bogdanoff, Auvinen kertoo.

 

Hannamari Auvinen – valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas

Hannamari Auvinen on 39-vuotias perheenäiti ja terveydenhoitaja. Hän työskentelee opiskeluterveydenhoitajana Hyvinkäällä toisen asteen ammattioppilaitoksessa. Hänellä on laaja työkokemus terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan työstä eri väestöryhmien parissa,  äitiys- lastenneuvolatyöstä, ehkäisyneuvonnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä kotisairaanhoidosta ja vanhuspalveluista.

– Olen kiinnostunut lasten ja nuorten asioiden ajamisesta vanhuksia ja heikompiosaisia unohtamatta. Kaikille väestöryhmille on taattava tasavertaiset ja oikea-aikaiset peruspalvelut myös tulevassa sote-uudistuksessa.

– Painopisteen pitää olla entistä enemmän ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden riittävän nopeaan saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota ja nuorten syrjäytymistä ehkäistä opiskelun, toimeentulon ja työnsaannin mahdollistamisen turvin, Auvinen sanoo.

Hän on ollut mukana hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutoshankkeessa 2017-2018 paikallisella ja maakunnallisella tasolla.

Painopisteen pitää olla entistä enemmän ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. – kansanedustajaehdokas Hannamari Auvinen

Hyvinkäällä Auvinen osallistuu Lape-perhekeskustoimintamallin kehittämistyöryhmään ja on huumausainetestaushoitopolkujen suunnittelutyöryhmässä asiantuntijaterveydenhoitajana. Hän on ollut luomassa Lapselle Kaveri -webportaalia 2013.

Vapaaehtoistyössä Auvinen on mukana Karkkilan MLL:ssä, Helpperit katupartiointityössä, Haukkamäen koulun Vanhempainyhdistyksessä, Vihdin Maanpuolustusnaisissa, Vihti-Nummela Rotary-klubissa ja Karkkilan Karjalaseurassa.

– Olen tehnyt seurakuntatyötä lasten ja nuorten parissa Karkkilassa 20 vuoden ajan. Aito välittäminen lähimmäisestä ja yhdessä tekeminen ovat mottoni. Nyt on uuden aika, Hannamari Auvinen sanoo.

Huom. Juttua korjattu ke 26.9. klo 21.05; mm. Hannamari Auvisen, 39, ikä muutettu oikeaksi.

 

Punaisten muistomerkki Karkkilassa

Punaisten muistomerkki sijaitsee Karkkilassa Keskuspuiston länsipäässä. Suomen sisällissodassa kuolleille punaisille omistettu muistomerkki paljastettiin vuonna 1948. Varat patsaaseen hankittiin kansalaiskeräyksellä, ja lisäksi rahoitukseen osallistuivat Ul. Pyhäjärven kuntaja Karkkilan kauppala. Muistomerkin on veistänyt kuvanveistäjä Aimo Tukiainen.

Yli kolmemetrisen punagraniittisen veistoksen työläishahmolla on tulkinnan mukaan sylissään vankileiriltä palannut laiha nuorukainen. Teoksessa on kuvattuna ”Hyvästijättö”, ”Marssi kohtalon teillä”, ”Veljesapu (paluu)” ja ”Toivontähti (lapset)”. Jalustassa on sanat: ”Aatteemme puolesta hurmeenne juoksi lähditte taistohon ihmisen vuoksi”. Patsas on kunnianosoitus niille noin 170 kaatuneelle, teloitetulle ja vankileirillä kuolleelle, jotka menettivät henkensä Karkkilassa ja silloisella Pyhäjärvellä sisällissodassa 1918.

Lähde: Wikipedia