Politiikka on aluepolitiikkaa ja pettymystä

24.4.2016 klo 10:37 Kolumnit

Kirjoittaessani kolumnia me eteläsavolaiset olemme pettyneitä. Itä-Suomen yliopiston yhdeksänhenkinen hallitus päätti siirtää Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen Joensuuhun.

Uhka siirrosta oli olemassa. Tuskin koskaan kotikaupungissani huoli menetyksestä on yhdistänyt suurinta osaa ihmisistä. Valtuustossa kaikki allekirjoittivat vetoomuksen. Ministereiden puheilla käytiin. Kansanedustajia kehotettiin edunvalvontaan. Eri toimijat ilmoittivat taloudellisesta tuesta. Kaupunki olisi ollut valmis investoimaan jopa 30 miljoonaa euroa.

Voimme jo nyt julistautua kriisikunnaksi. Tervetuloa valtiovalta apuun. Kyllä me yhden kuukauden selviämme oopperan sävelillä, mutta seuraavat 11 tekevät tiukkaa.

Hankkeen puoltajien mielestä yliopistoilla ei pidä tehdä kuntapolitiikkaa. Suuremmassa yksikössä tieteellinen taso säilyy paremmin ja muitakin hyötyjä on. Kampuksen yksi opettaja sanoi, että ”opiskelijat kyllä löytävät uudet paikat, mutta miten käy Savonlinnan kaupungin…”

Siltarumpu-politiikasta on varoitettu, mutta nyt ei sekään merkitse mitään, kun tietää ihmisten tunnot.

Menetyksiä on laskettu ja se on selvää, että tämä kaupunki ei enää tarvitse juustohöylää säästöpäätöksille. Voimme jo nyt julistautua kriisikunnaksi. Tervetuloa valtiovalta apuun. Kyllä me yhden kuukauden selviämme oopperan sävelillä, mutta seuraavat 11 tekevät tiukkaa.

Politiikka on kokonaisuuden huomioimista, mutta myös oman alueen edunvalvontaa. Työpaikkoja tarvitaan, jotta ihmisillä on elämisen edellytykset. Demokratiassa voitetaan ja hävitään. Joskus saadaan turpaan kunnolla, mutta elämä jatkuu ja poliittisia päätöksiä tarvitaan. Voisiko hallitus säästötarpeiden lisäksi miettiä, miten eri alueiden elämisen edellytyksiä vielä parannetaan.

 

Ylös