Päivi Räsäsen puoluevaltuustolle esittämästä ”Tahdon taistella”-voimalauseesta voisi olla jopa puolueen vaalisloganiksi.

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto ei näyttänyt lannistumisen merkkejä, kun se kokoontui vain yksi yö eduskunnan sukupuolineutraalia avioliittolakia koskeneen äänestyksen jälkeen. Pahin pettymys  ja taisteluväsymys oli hävinnyt yön aikana myös puheenjohtaja Päivi Räsäsen silmistä.
Hän valoi puoluevaltuuston jäseniin uskoa, että nyt on tullut aika taistella entistäkin tiiviimmin KD:n edustamien kestävien arvojen puolesta. Räsänen oli löytänyt perjantain synkkään hetkeen voimalauseen pelastusarmeijan isän, William Boothin, vuonna 1865 esittämistä ajatuksista. Niiden mukaan pimeyden ei pidä lannistaa, vaan on taisteltava, niin kauan kuin taisteltavaa riittää.
Boothin ”Tahdon taistella”-voimalause kolahti myös puoluesihteeri Asmo Maanselälle, joka kertoi, että näissäkin vaaleissa puolueelle muotoillaan iskulause. Viimeksi mentiin koti, uskonto ja isänmaa-sloganilla.
– Täytyy  myöntää, että ”tahdon taistella” alkoi viehättää kovasti, Maanselkä myönsi.

Räsänen muistutti, että vaikka eduskunnan eilistä äänestystulosta ei voi pyörtää, on asian eduskuntakäsittely vielä kesken. Räsänen piti lain kumoamista yhä mahdollisena ennen sen voimaantuloa. Seuraavaksi hanke siirtyy Suuren valiokunnan punnittavaksi ja on sen jälkeen tulossa uudestaan eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi. Räsänen uskoi, että avioliittolain muutos on yhä mahdollista kumota myös tulevalla vaalikaudella, mikäli seuraavasta eduskunnasta ja hallituksesta löytyy siihen riittävästi tahtoa.
– On selvää, että jos lain on määrä tulla voimaan vasta 2017, se on myös mahdollista kumota, hän totesi.
Nyt äänestettiin nimittäin vain joistakin avioliittolakiin kuuluvista pykälistä. Muutosten sisällyttäminen koko avioliittolakiin vaatii vielä pitkän valmistelutyön.

Vaikka kristillisdemokraattien osalta asetelma on selvä, puolue ei voi yksin korjata eduskunnan eilen tekemää äänestyspäätöstä. Räsänen heitti haasteen kahdelle muulle puoluejohtajalle, jotka tukivat äänestyksessä voimassa olevaa  avioliittolakia. He olivat keskustan Juha Sipilä ja perussuomalaisten Timo Soini.
– Vielä on aika taistella, hän lisäsi haasteeseen.
Puoluevaltuuston puheenvuoroissa väläyteltiin laajempaakin yhteistyötä arvokonservatiivisten puolueiden kesken. Ladun aukaisijana toimi Kymen  piiriä edustanut Sakari Smeds, joka ehdotti eduskunnan nykyisten jakolinjojen perusteella hakeutumista keskiryhmien väliseen yhteistyöhön. Arvokysymyksissä toisiaan lähellä olevat konservatiivit, Keskusta, perussuomalaiset ja KD voisivat muodostaa yhden blokin. Puolueet keräisivät jo nykyisellään yli 40 prosenttia äänistä.
– Jos Suomen suuntaa halutaan muuttaa myönteisemmäksi tarvitaan voimien kokoamista aatteellisesti läheisten ryhmien kesken, Smeds sanoi.
KD Nuorten edustaja Mikko Kiuttu olisi valmis lukemaan joukkoon Kokoomuksen, vaikka se jakautuukin arvokysymyksissä rajusti.
– Mikä vaikutus vaaleissa on sillä, että Kokoomusta johtaa nyt ääriliberaali Stubb. KD:n hallitusasemaakin pitäisi pohtia, vaikka kausi onkin jo pitkällä, varapuheenjohtaja Laura Peuhkuri mainitsi.

Keskustelu Kristillisdemokraattien hallitusasemasta kuitattiin puoluevaltuustossa tyynesti tällä erää. Oulun osastolta oli tullut puoluevaltuustolle keskustelualoite, jossa esitettiin, että puoluevaltuusto pohtisi, voiko KD olla tämän jälkeen enää hallituksessa, jota johtaa pääministeri Alexander Stubb.
Puoluevaltuutetuista kukaan ei vaatinut hallituseroa. Sukupuolineutraalin avioliittohankkeen etenemistä haluttiin vielä seurata. Räsänen muistutti, ettei hallituskumppanien keskenään tekemää sopimusta oltu rikottu. KD:n toivomuksesta sovittiin jo hallitusneuvotteluissa, ettei hallitus tee esityksiä avioliittolain muuttamiseksi. Avioliittohanke tuli eduskuntaan kansalaisaloitteena, ei hallituksen esityksenä.
– Nyt moni vastustajakin toivoo, että KD siirtyisi taka-alalle, jolloin tie olisi käytännössä auki hankkeille, joiden etenemisen olemme pystyneet toistaiseksi estämään.
– Tänäkin syksynä käydyt väännöt osoittavat sen, että meitä tarvitaan hallituksessa vielä loppumetreilläkin, Räsänen tiivisti.
Hän paheksui kuitenkin pääministeri Alexander Stubbin julkisia vetoomuksia tasa-arvoista avioliittolakia ajaneen kansalaisaloitteen hyväksymisen puolesta. Stubbin lehdistössä esittämät vetoomukset päivää ennen äänestystä eivät Räsäsen mielestä edistäneet hallituksen yhtenäisyyttä.

Räsänen katsoo, että avioliittolain muutos merkitsee avioliittokäsityksen jakaantumista vakaumukselliseen ja juridiseen.
– Vakaumuksellisesti kristillinen ja juridinen avioliittokäsitys irtautuvat toisistaan. Suurelle osalle suomalaisista avioliitto merkitsee yhä miehen ja naisen välistä liittoa.
Ennen viime viikkoista eduskuntakäsittelyä aloitetta työstänyt lakivaliokunta puolestaan kiinnitti mietinnössään huomiota sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutuksiin kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien sanan- ja uskonnonvapauteen, mikä voi johtaa syrjintään.
– Lain merkittävin käytännön vaikutus koskisi adoptiolapsia, mutta lasten tasa-arvosta tai oikeudesta isään ja äitiin ei ole tehty edes lapsivaikutusten arviota, Räsänen sanoi.